Uusi muotovalio!

Aamulla auton nokka laitettiin kohti Korpilahtea ja Kinkkulan ratsutilaa sillä siellä oli ryhmänäyttely jossa pienet karkeet arvosteli Markku Mähönen. Tällä kertaa ei ollut muita kuin meidän Deco, viime vuonnahan siellä oli muistaakseni yhteensä 5 pientä karkeaa. Kerrankin ilma oli suosiollinen eikä matkalla tullut taivaalta mitään alas, vaikkei mikään upea ilma ollutkaan. Jälleen olisi Decolla mahdollisuus valioitua, kun aikaisemmat kerrat olen itse sössinyt oikeen urakalla. No, jännityksen tasoa varmaan kuvastaa hyvin se että menomatkalla piti pysähtyä KOLMESTI vessakäynnin takia. Heh, eka kerran Toijalan paikkeilla, toinen kerta Kangasalalla ja kolmas Patalahdella. Ja tietty kertaalleen vielä näyttelypaikallakin. Huh huh, jonkin verran siis oli perhosia mahassa.

Näyttely oli ns. sisänäyttely, lämmittämätön maneesi mutta infokirjeessä oli selkeästi infottu että LÄMMITTÄMÄTÖN eli jokaisen pitää itse siitä ymmärtää että vaatetta on olatava tarpeeksi tai vaikkapa liikaakin. Meillä oli Decon kanssa riittävästi vaatteita mukana, kehässä tuli jopa hiki :o) sitten taas itse sähläilin ja vein mielenhäiriössä toppatakin autoon ja palelin koko loppuajan. Hyvä minä!

Tuomarina siis Markku Mähönen jonka kehässä en ole ennen ollut. Oikein mukava tuomari joka käsitteli koiria todella nätisti. Arvostelun jälkeenkin vielä kertoi tarkennuksia koirista, harvoin näyttelleasettaja saa näin paljon vastinetta rahoilleen tuomarilta (heh, vertailukohtana vaikkapa Moskovassa arponut Italian ihme). Arvostelu on luettavissa varsinaisilla
kotisivuilla. Ja nyt se sitten tuli, se viimeinen valioitumiseen tarvittava sertti meinaan. Samalla rytinällähän sitten Decosta tuli paitsi FI niin myös EE ja RU muotovalio. Edellisestä valioitumsesta tässä huushollissa onkin jo aikaa useampi vuosi, 2005.

Kuvia ei tältä reissulta ole ensimmäistäkään kun matkassa oltiin Decon kanssa ihan vaan kahdestaan. Otetaan sitten kotosalla kuvia kun ollaan palauduttu kunnolla.

Ja kiitos kaikille onnittelijoille !

Kotona jälleen

Malmön reissu on nyt sitten tehty ja reissusta kotiuduttiin eilen illalla. Kyseessähän oli ns. pika-halpismatka eli Turusta lähdettiin lauantaiaamuna ja Tukholmassa oltiin n. seitsemän aikaan alkuillasta. Siitä sitten alkoi n. 600km ajomatka joka päättyi yhden aikaan yöllä. Loppuyö nukuttiin autossa Malmön messuhallin pihassa. Näyttelyn jälkeen lähdettiin ajamaan takaisin Tukholmaan jossa oltiin heti puolenyön aikaan. Jälleen nukuttiin autossa, nyt satamassa. Eikä muuten oltu ainoita tai edes ensimmäisiä siellä nukkujia. Maanantaiaamuna sitten lähdettiin taas kohti Turkua jossa oltiin kahdeksan aikoihin. Reissun alkaessa keli oli mitä kaunein.



Mutta paluumatkalla ei enää. Kuten ainakin kaikki eteläisessä suomessa asuvat tietävät niin lunta tuli vähän turhankin reilusti.



Reissussa oltiin kolmen koiran voimin, omista mukana oli Deco, Mimorin Oliver sekä sileäkarvainen uros Vito. Ja kuten jo aikaisemminkin on ollut puhetta niin Eijan sairastuttua siippa joutui tuuraajaksi. Ammattikuskina Juho hoitikin turvallisesti koko ajourakan ja minä yritin vain pysyä hereillä ja pitää seuraa. Tunnustettava on kylläkin etten kovin hyvin hereillä pysynyt vaan kuorsasin aina välillä. Ja tällaiselta retkikuntamme sitten näytti.



Itse näyttely ei mennyt meidän osalta ihan putkeen sillä tuomari tempaisi kakkosen kouraan. Arvostelulajihan tämä on joten se siitä sitten. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Onneksi muilla ei mennyt yhtä paskasti vaan Vito oli PU-2 saaden sertin ja valmistuen siten sekä Ruotsin että pohjoismaiden valioksi. Oliveri sitten onnistui saamaan koko potin ollen rop, SV-09 ja vielä valioituen.

Maailman paras podengo Deco silti on vaikkei tällä kertaa hyvin mennytkään.



Lisää kuvia reissusta löytyy nettialbumista.

Lähdön tunnelmaa

Nyt pitäisi olla kaikki tarpeellinen pakattuna Malmön pikamatkalle, niin omat kuin koirankin tavarat. Tiedossahan on hieman erilainen matka kun alkuperäinen matkakumppani ja koko matkan keksijä on sairasvuoteella eikä siis pääse matkaan. Koska matka "täytyy" tehdä niin tuuraajaksi ilmoittautui (vai?) tunnolinen siippa. Kiitokset siitä! Lähtö on huomen aamulla Turusta ja Tukholmassa ollaan alkuillasta josta sitten jatketaan yön selkään kohti Malmötä. Pieniä sileitä on ilmoittautunut 10 joista yksi on meidän retkueesta ja pieniä karkeita kolme joista siis kaksi kuuluu meidän retkikuntaan. Keskikokoisia karkeita ja sileitä on yksi kumpaakin, mielenkiintoista nähdä "uusia" keskareita.

Nyt ei muuta kuin yritetään saada hiukan unta palloon ja sitten menoksi.

Sukuloimassa

Käytiin Kiran kanssa Järvenpäässä hiukan sukuloimassa eli moikkaamassa Kiran siskopuolta. Tosin mennessä oltiin vielä menossa serkun luokse mutta "hiukan" sukutauluja katseltuamme totesimme että sama isä eli siskopuolia.

Eilinen Tampereen reissu kylläkin painoin sen verran Kiralla ettei ihan kunnon paineja syntynyt. Mutta hauskaa oli silti. Ja siskolikasta, tai puolikkaasta sellaisesta, olikin kehittynyt söpöläinen, oikea kermakarkki sitten viime näkemän. Tässä muutama kuva pikkulikoista pihamaalla.

14.3 Tampere, KV

Ei ollut meidän tyttöjen päivä tänään Tampereella sillä molemmat saivat EH:n ja olivat luokkansa viimeiset. Tällaista tämä on, välillä juhlitaan ja välillä ei.

Ihan toivottamasti ei päivä kuitenkaan mennyt sillä Sentti ja Martta depytoivat junnuluokassa. Sentti oli oma iloinen ja energinen itsensä ja sai ERI:n ollen luokkansa kolmas. Kyllä vaan on ilo katsoa Sentin touhuja, luonne on niin täys kymppi ettei parempi voisi olla. Paljon onnea Virpi ja Petri! Martta sitten putsasi pöydän aikas totaalisesti, tuloksena ERI/1, PN-1, SERTTI ja VSP. Hienoa Martta! Ja onnittelut Mimorille!

Tampereella pidettiin myös Podengoyhdistyksen kevätkokous jossa julkaistiin Vuoden Podengo, Vuoden Metsästäjä, Vuoden Veteraani sekä Vuoden Pentu kilpailujen tulokset. Näissä kilpailuissa kaikki eri variaatiot kilpailevat yhdessä eli nykyisin neljä eri rotua. Myöskin meidän tytöt olivat osallistuneet kilpailuihin, Deco Vuoden Podengo ja Kira Vuoden Pentu kisaan. Deco olikin hienosti kahdeksas ja Kira peräti toinen omassa sarjassaan. Hieno tytöt, nyt tulee ylimääräsitä herkkua ruokakuppiin!

Tässä vielä Tiia Tammisen ottamat kuvat tytöistä. Kiitos Tiia kuvista !

Postia maailmalta, osa 3

Niinhän sitä sanotaan ettei kahta ilman kolmatta ja niin kävi näiden mielenkiintoisten postienkin kanssa.

Tänään postilaatikossa oli vain yksi kirje, karu ja koruton valkoinen kirjekuori ilman mitään lähettäjän logoja tai muita vinkkejä. No kuori auki ja heti, lähettäjäksi ilmeni Osuuspankkikeskus -Maksuliikepalvelut. Ja tässä vaiheessa iski löysät housuun, viime viikkoina on tullut maksettua noita ulkomaanmaksuja useampikin. Tässäkö nyt sitten ilmoitetaan kaikkien maksujen menneen metsään? Tai että peritään toimtuskuluja 100€ jokasesta laskusta? Kääk ja ääk. Rohkeesti vaan lukemaan. Jaahas, ja tämähän menikin ihan toisinpäin, rahaa laitetaankin tulemaan minulle päin, ja sehän on aina hyvä asia :o) Oudoksi tämän nyt vain tekee se, että maksajaksi on merkitty K-Clearing, NetAnttila, kun empä ole sieltä mitään tilaillut ehkäpä pariin vuoteen enkä näin ollen mitään sinne maksanutkaan. Siis eihän summa nyt iso ole, 12,80 vaan rahaahan sekin on. Nytkö siellä NetAnttilassa on jo huomattu että tuo Kujalan ketale on maksanut liikaa jossakin vaiheessa? Parin vuoden viiveellä? Voiskohan noita laskuja maksaa samalla aikataululla, parin vuoden viiveellä?

Postia maailmalta, osa 2

Mielenkiintoisten postien tuleminen senkuin jatkuu. Tänään postilaatikossa oli kolme kiinnostavaa kuorta.

Ensimmäinen kuori oli lähetetty matkaan peräti Ameriikasta ja lähettäjäksi merkitty Pearson Products. Tässä vaiheessa jäi muutama sydeämenlyönti väliin, sillä muistin kyllä käyneeni sivuilla jokin aika sitten kun oli Tuijan kanssa puhetta Pearsonin trimmiveitsistä. Eipä muuta kun kuori auki ja lukemaan saatetta. Tai se mikään saate ollut, lasku jossa loppusumma oli 0 $. Tadadaaaaa, ILMAINEN trimmausveitsi!! Olin voittanut arvonnassa Pearsonin trimmausveitsen, uskomatonta. Siis joskus aurinko paistaa minullekkin :o) Empä olisi tuotakaan veistä ostanut mutta kyllähän tuollainen kelpaa, ilmaiseksi. Käykääs kattomassa tästä linkistä, siellä se meikkiksen nimi komeilee ihan etusivulla. Nyt laitan lauantaiksi ison loton sisään...

Kuoren numero kaksi oli lähettänyt Helsingin Vinttikoirakerho. Heti tuli mieleeni että olenko unohtanut maksaa jäsenmaksun, hyi minua. Mutta kirje piti lukea useampaan kertaan ennenkuin todellakin ymmärsin mitä siinnä luki. Ja siinähän kerrottiin että Deco oli voittanut HVK:n pienten karkeiden podengojen vuoden näyttelykoira kilpailun. HIIHAA, enpä ole tuollaiseen kisaan edes osallistunut. Mutta mitäpä siitä, voitto tuli :o) Kirjeessä pyydettiin saapumaan vuosikokoukseen noutamaan ruusuke, pokaali ja kansio, ja nehän toki mennään noutamaan. HYVÄ Deco!!

Kolmas kuori oli lähetetty matkaan Malmöstä ja sisälsi numeroliput Ruotsin Voittaja näyttelyyn joka on 22.3. Pieniä karkeita on ilmoitettu kolme, eli Decon ja Oliverin lisäksi yksi kilpakumppani. Ja tämä kolmas koira sijoittuu numeroissa Oliverin ja Decon väliin. Diipadaapa, nyt jänskätään sitten onko kyseessä uros vai narttu. Kerrottakoon samalla että tämä reissu on saanut tällä viikolla "uusia ulottuvuuksia" kun Eija on joutunut sairastuvalle eikä pysty reissuun lähtemään. Mutta nou hätä, Eija laittaa reissulle siippansa tuuraamaan itseään. Tämä kyllä erottaa koiraihmisen taviksesta, sillä reissua ei peruta näin heppoisin syin, kyllähän aina nyt yksi reissu menee vaikka kuinka tuntemattoman miehen vierellä :o) Ja hiukankos minulle nyt lankeaa vastuullinen tehtävä eli esitellä Vito, ja pieniä sileitähän on kisaan ilmoitettu peräti 10kpl. HUI !