sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Omaan kotiin



Tänään se sitten tapahtui, Ameera lähti omaan kotiinsa Helsingin keskustaan. Siellä se nyt pikkuinen prinsessa köllöttelee omassa uudessa kodissaan Niinan ja Viljamin hellimänä. Kotimatka oli kuulemma mennyt itkiessä ja perillä kotona olikin sitten aluksi hiukan väsyneempi tyttö. Mutta luottavaisesti se köllöttely sujuu omien ihmisten kanssa kuten kuvasta näkyy <3



Hertta eli Dixon Lucky-Ameera


lauantai 25. tammikuuta 2014

Rekisteröintiä, tarkastusta, ulkoilua



Taas pitää kyllä kehua rekisteröinnin nopeutta SKL:ssa. Maanantaina siruttaja oli kirjannut sirunumerot omakoiraan, laitoin viimeisen rastin ruutuun ja tein lopullisen tallennuksen, SKL hyväksyi pentueen, maksoin rekisteröintimaksun ja niin oli rekisterikirjat jo perjantaina postilaatikossa! Aika mahtavaa! Ja täältähän ne likat sitten löytyvät KoiraNet

Perjantaina oli vuorossa eläinlääkärintarkastus joka meni hienosti. Likat olivat erityisen reippaita ja rohkeita elinlääkärin mukaan, kaikki oli hyvin molemmilla likoilla. Ameeralle toki merkintä yläpurennasta jota nyt sitten seuraillaan että mihin suuntaan kehittyy.

Sunnuntaina Ameera muuttaa omaan kotiinsa Helsinkiin ja Amiralle on edelleen hakusessa sijoituskoti jossa olisi kiinnostusta näyttelyissä käymiseen. Jos yhteistyö kanssamme kiinnostaa niin ota yhteyttä, hanna-leena@dixonpodengo.eu tai 050-9664791

Tytöt ovat ulkoilleetkin hiukan vaikka kovia pakkasia onkin ollut. Kuten aina, niin oikea kelin mukainen pukeutuminen takaa nautinnollisen ulkoilun :)



lauantai 18. tammikuuta 2014

Pennut jo 7 viikkoa



Aika lentää ihan siivillä sillä nyt pikku prinsessat ovat jo 7 viikon ikäisiä. Eilen kävi siruttaja ja homma hoitui hienosti, pikkuisesti kiljastiin ja sitten se olikin siinnä. Lattialle päästyä jäätiin leikkimään leluilla siruttajan jalkoihin ilman traumoja ;) On nämä kyllä niin superlikkoja!

Eilen otettiin myöskin "viralliset" 7-viikkoiskuvat, nyt molemmat tytöt olivat aikas samalla energiatasolla kuvauksissa joten poseerauksetkin ovat aika samantasoisia toisin kuin aikaisemmissa, 5-viikkoiskuvissa, joissa Ameera oli selkeästi innostuneempi kuin Amira jota ei lihapullat kiinnostaneet pätkänvertaa.


Dixon Lucky-Amira 7 vko



Dixon Lucky-Ameera 7 vko


























Vuoden ensimmäinen ulkomaanretki



Viime viikon perjantaina alkoi vuoden ensimmäinen reissu ulkomaille, ihan vaan tuohon etelään lähdettiin, Tartoon jossa oli kaksi kansallista. Reissukokoonpanona oli tällä kertaa nuorisojaosto eli Virpi ja Penni sekä minulla Buddy ja Lila jotka molemmat juuri päässeet junnuihin. Reisu oli myöskin junnujen eka, tai ainakin Buddyn kun onhan Lila reissanut Saksasta Veikkolaan viime keväänä.

Reissu alkoi Länsisatamass ahiukan kitkerällä mielellä kun laivamatkan alennuskuponki ei ollut mukana ja jouduttiin siinä lähtöselvityksessä sitten maksamaa yli puolet lisää. Tosin virkailijalla oli pari todell anäppärää ehdotusta kuten "käykää hakemassa kotoa" no joo tosiaan ajelen iltapäiväruuhkassa lähes 100 km 50 minuutissa... tai "onko teidän pakko matksutaa nyt?" ööö, no miks me nyt tässä oltais jos ei olis... Noh, palautetta on laitettu kyseiseen lafkaan ja ihan heti ei tohon purkkiin meitä enää saa, vaikka autokannen henkilökunta ja heidän toiminta ol iaivan fantastisen ensiluokkaista, pisteet siitä. Pisteet lähtee myöskin ohjelmavastaavale sillä ensin päästiin DJ Veskun keikalle nauttimaan upeasta koreografiasta ja välihuudoista sieltä sitten suoraan A. Tenkaisen keikalle. Että suorastaan kulttuurimatkalla oltiin ;)

Noh, ajomatka Tartoon meni hyvin, kun ensin oltiin taas Tartoon menevällä tiellä eikä Narvaan menevällä ;) Hurjia ohituksia muilla tiellä liikkujilla oli taas kerran ja niitä edelleenkin kaikkien näitten reissujen jälkeen jaksaa ihmetellä. Keli ei ollu tihanteellinen mutta olisi voinut huomattavasti huonompikin joten siitä ei valiteta ollenkaan. Hotelliin löydettiin hyvin ja iloksemme saimme ison huoneen jossa isot sängyt. Seuraavana aamuna tosin mielialaa alski jonnin verran heikko aamupalan taso, voinee todeta että mikä aamupala? Kyllä haikeudella muisteltiin Dortmundin aamupalaa ja kaikkia niitä tuoreita herkkuja sekä erinomaista kahvia.

Matkalla näyttleypaikalle sattui sitten se elämäni ensimmäinen kerta kun pitää ulkomailla pysähtyä poiliisien puhallusratsiaan. Olihan sekin tietty omanlaisensa kokemus. Kun ei ollut puhalluslaiteessa pilliä niin hetken jo pelästyin että pitääkö täällä olla omat pillit autossa... No ei onnekis tarvinnut vaan puhallus tehtiin hyvin vapaamuotoisesti sinne päin missä se aukko mittarissa oli, kun poliisi oli ensin itse siihen puhaltanut :)

No mutta aikanaa pääsimme sitten näyttelyalueelle ja reteesti pääsisäänkäynnin viereen eli käytettiin hiukkasen "polandpoland" taktiikkaa johon tutustuttiin aikoinaan Liettuassa. Numerolaput molemmille päiville saatiin taas infosta ja tällä kertaa ilman tuskallista ryysistä. Hyvin poikkeuksellisesti siis molempina päivinä podengot olivat heti päivänaluksi kehässä, lauantaina ensimmäisenä ja sununtaina toisena rotuna.

Launatain tuomarina oli Annette Bystrup Tanskasta, oikein ystävällinen ja mukava rouva jonka kehässä en ole ennen ollutkaan. Ensimmäisenä oli kehässä Buddy joka sai junnu-sertin ja oli PU-2 ja junnu-rop. Penni sai EE sertin ja vailoitui ollen myöskin ROP, Lila sai ERIn eikä muuta. Eli Buddyn ja Penni osalta saavutettiin tavoitteet lauantailta. Kehän jälkeen lähdettiin hiukan Lounakeskukseen kaupoille ja sitten hotlaan ottamaan pienet päikkärit. Tai ainakin minä otin. Ja iltapäivällä mentiin takaisin hrjoittelmaan isoja kehiä. Ryhmkehä ja junnukehä menivät ohi normaalilla läpikävelyllä mutta hyvää harjotusta taasen saatiin. Kuten on totuttu niin junnukehässä on todella paljon koiria ja niin nyttenkin, kahdessa osassa piti mennä että tuoamri ehti nähdä edes jotain esiarvostelussa. Aivan mahtavsti kyllä Buddy esiintyi isossakin kehässä vaikka jouduttiinkin jäämään ihan kaiuttimen eteen. Hieno nuorukainen!

Sunnuntaina oltiin samassa kehässä ja nyt tuomarina Juha Putkonen jonka kehässä olen ollut kerran aikaisemmin ja tykkäsin myöskin hänen koirien käsittelystä pöydällä. Buddy oli aivan mahtiesiintyjä, liikkui kehässä kuin äitinsä pitkällä remmillä esittäjän edellä, pöydällä jännitystä edelleen mutta kokoajan vähemmän. Buddyn tuloksena junnu-sert, junnu-rop, PU-1 ja ROP, Pennille PU-2 sija ja Lilalle eka junnu-serti ja junnu-VSP. Sununtain osaltahan Pennillä ei enää ollut mitään tavoitetta mutta junnujen tavoitteet täyttyivät nyt molemmilla eli junnu-serti.

Sitten ei muuta kuin kamat kantoon ja kohti Tallinaa ajamaan. Oli kyllä mahtavaa ajella vaihteeksi valoisaan aikaan vaikka ajoittain taivaalta tulikin lumentapaista mömmöä. Ensin pysähdyttiin Rocca Al Maressa jossa Virpi teki vuosisadan kaupat, sillä hinnalla piti ostokset mahtua autoon vaikka väkisin mutta eipä ollut ongelmia kun Voortilla ajaa, kaikki mahtuu kyytiin :) Tallinassa sitten päästiin seuraamaan poliisitoimintaa lähietäisyydeltä kun parkkihallissa oli ollut jokin kolaritilanne. Ihemtystä aiheutti se että vielä tunnin kuluttuakin kyseinen auto seisoi samalla paikalla hätävilkut päällä ja peili maassa vaikka poliisit olivat lähteneet paikalta jo pois. Stockmannin palvelusta on pakko sanoa muutama sana, menimme sisälle ja aloimme lukea opastetaulua että mitä osastoja on missäkin kerroksessa niin johan oli altaaikayksikön myyjä vieressä kertomassa että Seppälä on viidennessä kerroksessa ja siellä on -70% ale. Että ulkonäöen perusteellako asiakkaita luokiteltaisiin, ei kai?

Paluumatkalla ei kyllä herunut pisteitä laivan ohjelmavastaavalle sillä tarjolla ei ollut mitään muuta kuin fuusiojatsia ja hautajaismusiikkia. Matkan pelastus oli nakkikori :)

Kiitos taas kerran Virpille hienosta matkaseurasta, seuraavaa reissua suunitellessa!

tiistai 7. tammikuuta 2014

Nimet



Nyt on sitten ne nimetkin likoille päätettynä :)


Dixon Lucky-Amira


Dixon Lucky-Ameera

lauantai 4. tammikuuta 2014

Pönötystä kerrakseen



Tässä ne sitten on, viiden viikon viralliset pönötyskuvat ;)

Vaaleampi tytöistä ei ollut kovinkaan innoissaan pönöttämään, ei kiinnostanut äippä, ei lihapulla, ei lelu. Taitaa olla vielä niin että äitin herkkumaito on ainoa asia joka oikeesti kiinnostaa. Katsotaan sitten parin viikon päästä seuraavassa virallisessa pönötystapahtumassa että kiinostaako jo lihapullat ja muut ison maailman herkut että saataisiin tästäkin kaunokaisesta oikeasti edustava kuva näytille.





Tummempi tytöistä sitten olikin kiinnostunut vaikka mistä, ja lihapullasta varsinkin. Tulipa se topakka temperamenttikin esiin kun ei heti saanut pikku prinsessa sitä lihapullaa itselleen.