sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

26.7 Helsinki



Tänään vietettiin aurinkoinenpäivä Tuomarinkartanolla jossa potenkkoja arvosteli Pekka Teini. Kiitokset tuomarille joka kertoi myöskin yleisölle perustelut kullekkin sijoitukselle.

Kehässä tänään kävivät pyörähtämässä Kira ja Sentti. Sentti aloitti hienosti luokkavoitolla ollen lopuksi PU-2 sertin kera. Hienoa Sentti ja Virpi, esiintyminen oli upeaa! Kira sai myöskin erin ollen PN-2 ja vara-sertti. Molempien junnupunnujen arvostelussa oli mieltä erityisesti lämmittävät kommentit, Kiralla "Ihastuttavan varmalla käytöksellä esiintyvä..." ja "Valloittava luonne", Sentillä "Erinomaisessa lihaskunnossa...".

Itävallan reissu senkun lähestyy, lähestulkoon uhkaavasti, ja kun tämä elämä nyt on sellaista välineurheilua niin tokihan reissua varten on pitänyt muutama hankintakin tehdä. Ekana hommattiin katseen kestävät häkinpäälliset mittatilaustyönä HippieHound:sta.



Sitten homma alkoi lipsua lapasesta (taas kerran) ja Saksasta hommattiin uudet retkituolit, deluxe mallia tietenkin.




keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Iltapuhteita



Tänään käytiin viettämässä Sentin ja Kiran kanssa mukava alkuilta match showssa, Helsingin Koneen kentällä. Hyvä ilma oli innostanut paikalle paljon porukkaa ja saimmekin numerot 54 ja 56. Koska uudet haasteet ovat aina paikallaan niin tälläkertaa Virpi esitti Kiran ja minä menin kehään Sentin kanssa. Tuomari ei mieltynyt kumpaankaan berlingoon eli sininen nauha molemmille. Sinisten keräilyerästäkin jatkoon valikoituivat lähinnä pörröt. Vaan eipä mitään, aurinko paistoi ja mukavaa oli. Pieni sieäkarvainen berlingo Luna sai punaisen, mutta jouduimme lähtemään ennen punaisten jatkokehää, pidetään peukkuja Lunalle. Ohessa myös tuore kuva Sentistä.



Pihaurakka on nyt minun osaltani ohi mutta Sami jatkaa kunnianhimoisesti eteenpäin. Nooo, kyllähän sitä 5 viikon kesälomalla jotain näkyvää pitääkin saada aikaiseksi. Ja kyllä sitä pihaa ihan mielellään katseleekin, ihan on kuin uusi. Listataanpas nyt mitä kaikkea on jo tehty; kaivettu monta kottikärryllistä vanhaa multaa pois (KIITOS Riku!), kärrätty kolme kertaa enemmän uutta multaa tilalle, vaihdettu uusi verkkoaita ja aidantolpat, laitettu pihakäytävän ja nurmikon väliin reunakivet ja pisteenä iin päälle asennettu 30 neliötä valmisnurmikkoa. Etupihan ilmettä ehostetaan vielä suurentamalla laatoitettua aluetta jolla pihakalusteet ovat. Laitetaan tähän loppuun sellaiset ennen ja jälkeen kuvat niin näette itse miten piha on muuttunut.


Ennen



Ennen



Jälkeen



Jälkeen

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Tervetuloa!





Tänään Suomeen saapui Unto, pieni herranterttunen Portugalista joka tuli kassista häntä tomerasti pystyssä valmiina hurmaamaan kaikki ympärillä olijat. Ei olisi uskonut että pikkuinen oli juuri lentänyt yli viisi tuntia, sillä meno ja meininkin oli niin huimaa. Unto on viralliselta nimeltään Faz Figura do Vale Negro ja ikää lähes 12 viikkoa. Lentokentältä mentiin käymään eläinlääkärissä jossa Unto todettiin kaikin puolin hyväkuntoiseksi ja reippaaksi penikaksi. Tämän jälkeen matka jatkui Turkuun joka on Unton uusi kotikaupunki (noo, ei Lissabonin ja Turun välillä nyt kovin paljon eroa ole, eihän?). Pikkumies opettelee ja totuttelee nyt sitten uuteen kieleen (tai kahteen) ja kavereihin Annakaisan hellässä hoidossa. Ja tässä muutama kuva pikkuhurmurista.




Yritä nyt käyttäytyä...



Ei sitä jouda enää poseeraamaan, maailma odottaa!



Unto ja Kira



Unto ja Annakaisa


torstai 16. heinäkuuta 2009

Melkein valmista



Viimeinen lomaviikko lähenee loppuaan ja maanantaina pääsee taas töihin lepäämään. Vaikka täytyy kyllä tunnustaa että on tuo pihan laittaminen ollut aina välistä kivaakin ja tuntuu hienolta kun katselee mitä ollaan saatu aikaiseksi. Huomenna tulee vielä valmisnurmikko ja sitten onkin tämä osa pihasta vamis. Sami jatkaa lomaa ja pihan rakentamista laattasulkeisilla.





sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

12.7 Karjaa



Tänään vietettiin Karjaalla aivan upea päivä niin kelin, tulostenkin kuin seurankin osalta. Ensin ne tulokset, hieno pikkumies Sentti oli PU-2 ja sai ensimmäisen serttinsä. Aivan mahtavaa, paljon paljon onnea Virpi ja Pete!!! Kira oli onnettomassa turkissaan uskomattomasti PN-1 ja VSP kera sertin. Tuomarina oli erittäin miellyttävä rouva ruotsista, Elisabet Janzon, joka käsitteli koiria todella rauhallisesti ja nätisti. Kehään oli ilmoitettu yhteensä seitsemän pientä karkeakarvaista ja näistä peräti viisi oli tuotu do Vale Negro kennelistä.

Tänään koirakansaa suosi myös sää, aurinko paisteli puolipilviseltä taivaalta eikä sadetta saatu kertaakaan. Deluxe tuoleja odotellessa pääsin vihdoinkin testaamaan normituolini uutta lisävarustetta eli päivävarjoa (tehokkaalla UV-suodattimella varustettuna). Ja olihan tuo varjo niin tehokas etten tajunnut ollenkaan käsivarsieni palavan kun päänuppi oli varjossa. Eli vaikka miten varustautuu niin aina jokin kohta palaa, ei kiva.

Näyttelypaikka oli erittäin viihtyisä ja mukava, isot tilavat kehät ja hyvä nurmipohja jossa nurmi oli todellakin lyhyttä eikä pienikään koira sinne kadonnut. Noottia lähtee järjestäjille ainoastaan aikataulujen suunnittelusta. Kaikki kehät alkoivat klo 10 ja jokaisen osallistujan oli saavuttava näyttelyyn klo 12 mennessä. Jos kehät alkavat vasta klo 10 niin kyllä viimeinen saapuma-aikakin voisi suosiolla olla pari tuntia myöhemmin eli klo 14. Podengot olivat oman kehänsä viimeinen rotu ja kehään pääsimme lähempänä neljää. Kyllä, neljää. Drive in näyttelyn perusidea hiukan hämärtyy jos käytännössä paikalla on kuitenkin oltava alusta loppuun asti.

perjantai 10. heinäkuuta 2009

Kevyt Siperia



Ystävän sanoja lainatakseni otsikko kuvaa hienosti tätä lomaviikkoa, ja vielä olisi viikko jäljellä. Tai no, eihän tämäkään viikko ole vielä loppunut. Positiivista on se että loma tuntuu todella pitkältä, ihan kuin olisi jo kolmas viikko menossa.

Mattojen pesemisen lisäksi ohjelmistossa on ollut etupihan reunakivien laittamista sekä mullan kärräämistä. Tavaoitteenahan on laittaa reunakivet pihakäytävän molemmin puolin niin, että molemmilta alueilta poistetaan vanhaa "multaa" ja uutta tuoretta laitetaan tilalle. Ja kaiken sitten kruunaa ensiviikolla saapuva siirtonurmikko. Senkin asentaminen voi olla yhdenlainen show, mutta riittääpähän naapureillakin seurattavaa ;o)

Pienet pystykorvat, varsinkin yksi tietty, olivat kyllä jälleen kerran suureksi avuksi reunakivien laittamisessa. On ne vaan niin kilttejä kun jaksavat aina auttaa...


"Joo, on se riittävän suorassa"



"Laitoitko tarpeeks hiekkaa tähän?"



"Entä tänne?"



"Riittääkö vesi?"



"Entä hiekka?"



Todellisen päällikön tavoin Deco seurasi tekemistä sisätiloista



Lopputarkastus, ja läpihän se meni ;o)


Itävallan koiramäärätkin on julkistettu. Pieniä sileitä on yhteensä kaksi, valioluokan uros eli Vito ja avoimenluokan narttu. Pieni karkeita on yhteensä viisi, junioriluokan uros eli Sentti, avoimenluokan uros, junioriluokan narttu eli Kira sekä kaksi valioluokn narttua joista toinen on Deco. Hui iik ja kääk, nyt vasta jännittääkin. Ensimmäiset matkavarustelutkin on tehty eli isompi häkki ostettu ja vetoalusta modifioitu (kiitos vielä kerran Juho!). Muistilista tarvittavista tavaroista päivitetty ja kertaalleen lähetetty Virpille, vielä kun muistaa kaiken hankkia ajoissa ja myös pakata.

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Työleirillä



No niin, ensimmäinen päivä palkattomalla työleirillä on takana. Ohjelmassa oli miljoonan maton peseminen (1 iso ja 3 pienempää, joista MINÄ pesin yhden pienemmän), imurointia, lattian pesua, koiran trimmausta, mullan levittämistä ja yleistä järjestelyä. Yllättävää kyllä, ruokaakin sai (grillikylkeä ja juustokermaperunoita) sekä saunaan jossa oli oikeen lämmintä vettäkin.

Jos leiriohjaajaan on uskomista niin huominen ei ole yhtään sen kevyempi. Ohjelmassa olisi mm. reunakiven etsintää ja (toivottavasti) ostaminen, vaatekaapin järjestäminen ja turhien (?) vaatteiden hävittäminen. On se vaan kiva ettei tartte päätään vaivata miettimällä itse että mitä tekis.

Jees, tässä alkaa pääsemään jo lomatunnelmaan ;o)

sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

4.7 Tuusula ja vähän muutakin



Minulla alkoi perjantaina kesäloma!!! Ja sitä riittääkin sitten kokonaiset kaksi viikkoa eikä ohjelmistossa ole vielä yhtään mitään, tyhjää täynnä. Vai lasketaanko Karjaan näyttely? Sinne meneminen kun on ihan kiinni tuosta talon isännästä, että mitä mahtaakaan keksiä (toivottavasti idea telttailusta koirien kanssa ei toteudu). Noh, katsotaan.

Lauantaina oltiin nuorison kanssa Tuusulan näyttelyssä jossa tuomarina Tuula Savolainen. Taisi olla minun podengohistoriani kohdalla tasan eka kerta kun arvostelu alkoi klo 9. Bokserien kanssa sitä tottui että kehä alkaa klo 8 mutta podengojen kanssa kiertäminen on ollut ylellisyyttä kun yleensä kehässä meitä on kaivattu vasta puolenpäivän jälkeen. No joo, matkaan lähdin siis mielestäni aikataulun mukaisesti mutta ruuhka Tuusulan tiellä yllätti täysin. Kyllähän infokirjeessä varoiteltiin ruuhkista mutta tämä oli kyllä paaaaaaaljon enemmän kuin kuvittelin. Olin siis kehän reunalla 8:50. Ou jee.

Ensimmäinen ylläri pylläri tuli vastaan kun luettelossa oli pelkkiä narttuja. Täh, kyllähän Senttikin oli ilmoitettu mukaan. Järjestäjät olivat omatoimisesti siirtäneet Sentin narttuihin kun meinasivat että hällä on tytön nimi, joka siis on MimosO eikä MimosA. Kannattaisi tosiaan laittaa ne koirat siihen sukupuoleen johon ne on ilmoitettu. Kiitos.

Mukana menossa oli myöskin suosikkityttöni Hipsu joka oli pentuluokassa. Hipsua hiukan jänskätti kehässä, mutta sai KP:n. Seuraavaksi kehään meni Sentti jonka aloitus pöydällä ei ollut ihan paras mahdollinen. Tuomari halusi mitata jokaisen koiran ja tässä toimessa tuomari onnistui kyllä säikäyttämään Sentin perinpohjin mitta viritelmällään. Koskaan aikaisemmin ei Sentin häntä ole pysähtynyt. Arvostelussa ei ollut mitään dramaattista, arvosanlla EH. Kira oli kehässä kuin vajaaälyinen, hyppi ja pomppi, yritti purra hihnan poikki ja istui kokoajan. Esiintyi siis tyylillä "ikinä en oo ollu kehässä". Tuomari katsoi hampaat tarkkaan ja saimme huomautuksen että takahampaassa on hammaskiveä (tiedetään, tiedetään). Kirallahan on karkeakarva nypitty pois kesäkuussa eikä uuttaa ole tullut kuin lautasille ja siihenkin vähänlaisesti. Arvostelussa kuitenkin "hyvä turkinlaatu". Todellisten trimmattavien koirien kanssa tottui kyllä siihen ettei kehään ollut mitään asiaa ellei karva ole just eikä melkeen oikeessa iskussa. Odotin siis arvosanaksi H tai peräti hylätty mutta saimmekin EH. Kujala kumartaa ja kiittää.

Poislähtiessä "törmäsin" vanhaan ystävään, ööö kahdenkymmenen vuoden takaa (kuulostaapa siltä että olisin itse aika vanha...). Ei kylläkään huomannut että välissä olisi ollut yhtäkään vuotta, kyllä juttua meinaan piisasi sen verran vapaasti ja vuolaasti ettei ainakaan vieraantumista ollut havaittavissa. Ja löytyi samalla selityskin mm. Rauman tragediaan.

Ja kotona ei sitten muuta kuin hyvin ansaituille päikkäreille koko likkalauma. Päikkäreitten jälkeen lähdettiin vielä Olariin uudelle koira-aitaukselle jossa treffattiin Sentti. Ja kakaroilla riittikin helposti energiaa parin tunnin juoksusessioon. Kyytiä saivat niin risut kuin männynkävytkin (vaikkei siellä käpyjä ollutkaan). No kotona sitten olikin aika väsyneitä likkoja. Uni maistui vielä aamullakin sen verran hyvin ettei meinannut Kirppi edes korista nousta ylös.

Sunnuntaiaamuna auton nokka osoitti kohti Hyvinkäätä jonne lähdin ilman ensimmäistäkään koiraa sillä reissun tarkoituksena oli treffata vanhoja kamreereita. Oli muuten aivan mahtava päivä, kiitos teille! Samalla reissulla sain säädettävän vetoalustani takaisin joka oli modifioitavana Marttilassa. KIITOS Juholle tuunauksesta, nyt on aivan mahtava vetopeli jolla kelpaa lähteä reissuun.

torstai 2. heinäkuuta 2009

Podengoviihdettä



Sentti kävi tänään parturissa elikäs siitin pojan korvia kun nuorenmiehen kalenterissa on heinäkuulle peräti kolme näyttelyä eli Tuusula, Karjaa ja Helsinki. Elokuussakin on menoja kuin isolla miehellä eli Mustialan erikoisnäyttelyn lisäksi Itävallan kierros. Samoissa pippaloissa on mukana myöskin Kira, Deco vain erikoisnäyttelyssä ja Itävallassa.

Sentillä karvanlaatu senkuin paranee, karkeeta eikä alusvillasta tietoakaan. Kesäkuussa Sentillä oli vasemmassa takajalassa yllättäen märkäpaise jonka aiheuttajaksi ilmeni puutteellisesti poistettu takakannus eli kannuksesta oli jäänyt osa rustoa jäljelle joka sitten alkoi kiusata. Vaiva on nyt hoidettu ja kaikki hyvin. En ole edes aikaisemmin kiinnittänyt huomiota noihin poistettuihin kannuksiin ja tutkailinkin tyttöjen takajalat ja Decolta löytyikin toisesta takajalasta samanlainen jäänne. Kiralla puolestaan ei ollut mitään ylimääräsitä takajaloissa. Ikinä aikaisemmin en ole moisiin omakohtaisesti törmännyt, leikkien kanss akyllä aikoinani kuulin että puuttellisesti poistetuista etukannuksista olisi harmia ollut.

Ja kun kaksi kohtuullisen vajaaälyistä podengoa kohtaa on jälkikin sen mukaista. Aloitetaanko siitä kun Sentti kusasi Kiran päälle, ei mitenkään muutama tippa vaan ihan kunnon lorotukset ja toinen vaan seisoo paikoillaan ja kattoo että "mitä sää teet?" Suihkun jälkeen kakarat painivat yläkerrassa kunnes normi painit eivät enää riittäneet vaan siirryttiin pornoon. Joopa joo, ja päällimmäisenä olikin Kira ja alimmaisena lohikäärme Sentin ollessa keskellä... Ehkä tästä ei kannata kertoakkaan sen enempää?

Ja tällaiset ne Sentron korvat sitten ovat.