sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Dortmund osa 2.

Nyt sitä tuntee itsensä todelliseksi maailmanmatkaajaksi kun lentomme on tällä hetkellä 1,5 tuntia myöhässä. Koirat jouduttiin jättämää jo aikoja sitten "bulk luggage" alueen iloisille veikoille. Sanoivat kyllä että koirat odottavat sisätiloissa lastauksen alkamiseen asti. Jännittää silti.

Jos jotakuta kiinnostaa niin kerrotaanpa päiväntulokset vielä. Tänään vuorossa oli kansallinen näyttely ja tuomarina, kuten eilenkin, saksalainen naistuomari jonka nimeä en nyt muista. Deco esiintyi jälleen iloisesti korvat pystyssä ja häntä heiluen eikä lopputuloksessa olekkaan valittamista, CAC ja ROP. Ja sitten siihen valitukseen. Deco oli tänäänkin koko kehän viimeinen koira ja tuomari antoi pelkän CAC-ruusukkeen ja höpötti jotakin mitä en ymmärtanyt. Tai ainakaan oikein. Ihmettelin että onpa täällä säännöt, koira saa sertin mutta ei ole silti rop. Kyselin asiaa Peteriltä joka heti kertoi ettei niin voi olla ja ystävälliseen tapaansa lähti selvittämään asiaa. Asia selvisikin hyvin nopeasti, rop ruusukkeet olivat loppuneet :o( Ja missä vaiheessa? Edellinen rop koira vielä sai ruusukkeen...

lauantai 17. lokakuuta 2009

Dortmund osa 1.

Eilen sitten reissu alkoi ilman sen suurempia kommelluksia. BerAirline oli maineensa mittainen ja naimme ikkunasta kun koiraboksit lastattiin ko neeseen. Mietimme etta onko boksien sitomiseen kaytetylla ajalla yhteytta tulevan lennon kuoppaisuuteen... Heti koneeseen paastyamme tarkistimme penkit, jep jep, nahkapenkit. Lento meni hienosti laskeutumisen yhteydessa ollutta kallistelua lukuunottamatta.

Kentalla sitten odottelimme koiria ja kasseja saapuvaksi, ja ekaksi saapuivat kassit. Yllattaen (?) minun laukussani oli punavalkoinen 'scurity control' tarra... Koirat saapuivat hyvissa voimissa ja pirteina. Sitten ei muuta kuin seuraavalle etapille ja katsomaan kuinka helposti loytyisi Peter jonka kyydilla paasisimme Dortmundiin. No eipa ongelmaa tassakaaan silla siellahan Peter jo oli odottamassa meita. Matka Dusseldorfista Dortmundiin on n. 70km eli ei pitka ja matka taittuikin joutuisasti.

Hotellikin loytyi heti ja osoittauti ihan asialliseksi, ainakin tahan hintaan. Huone on ihan hyvan kokoinen ja sankykin tarpeeksi levea. No yolla oli hiukan rauhatonta kaytavalla ja Deco keskittyi pohisemiseen nukkumisen sijasta joten minunkaan younistani ei kovin kummosia tullut.

Nayttelyssa koirien piti olla klo 9 mennessa ja meillakin keha oli ilmoitettu alkavaksi 12:45 joten shoppailuaikaa olisi riittavasti. Kojuista loytyikin paljon kiinnostavia artikkeleita kuten koirien tassujenpesukone joka olisi lahtenyt todella halvalla, vain 15 €.

Harmittavasti meidan keha oli myohassa n. 1,5 tunti ja paiva jo pitkassa. Deco kuitenkin esiintyi erittain reippaasti ja saikin kaiken mita tarjolla oli eli ROP, CAC, CACIB ja Bunderssieger -09. Ryhmakehassa koirat oli laitettu jonkinlaiseen jarjestykseen, millaiseen ni se ei kylla selvinnyt. Olimme Decon kanssa
Ibben ja lappalaisen valissa... Ryhmatuomari tuli katsomaan esiarvostelussa Decoa pariin otteeseen ja Deco esiintyikin oikein iloisesti. No ryhmakehassa Deco poimittiin sitten ekana jatkoon eika kuski ollut kylla ihan mukana joten tuomari joutui sitten kutsumaan meita useamman kerran. Jatkoon tuomari otti kuusi koiraa joista kolme sijoitettiin, mutta taman pitemmalle Deco ei paassyt. Rehellisesti sanottuna jo tama kuuden parhaan joukkoon paaseminen oli aivan upeaa. Toivottavasti edes joku kuva onnistuu ryhmasta.

Nyt ollaan taas hotellilla, Burger Kingin kautta, ja nyt aletaan nukkumaan koska ollaan kaikki se ansaittu.

Vaan kerrotaanpa viela etta Virpi ja Sentti ovat olleet tanaan Latvissa kehassa. Ja hienostihan siellakin on mennyt silla Sentti oli seka junior-rop etta rop ja sai junnu-sertin. Paljon onnea Virpi ja Sentti!

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Unton kuulumisia



Lauantaina käytiin katsastamassa Untamoa Turussa, taas. Pikkumies on kehittynyt todella tasaisesti, paino on nousut n. kilo kuussa vauhtia, 17.7 1,9kg, 15.8 2,9kg ja 10.10 3,7kg. Rotumääritelmän mukainen aikuisen pikku podengon ideaalipainohan on 4-5 kg välillä joten alarajaa kolkutellaan jo. Korkeutta on tällä hetkellä arviolta n. 24cm kun korkeutta verrataan Kiraan joka on virallisen mittaajan mittaamana 25cm. Unton kasvattajan mukaan ideaalikorkeus urokselle olisi 28cm, eli korkeudenkin suhteen mennään hyvissä lukemissa. Luonne on aivan yhtä mahtava kuin heinäkuussa kassista tullessa, aktiivinen tutkimusmatkailija joka tykkää haasteellisista naisista ;o) Hampaista on vaihtunut arviolta suurinosa, kulmurit tosin ovat vielä paikoillaan.

Unton ensiesiintyminen tapahtuukin sitten "kotikentällä" Turussa 7.11 pentunäyttelyssä, seuraava on marraskuun lopussa niinikään Turussa ja vuoden viimeinen 5.12 Helsingin pentunäyttelyssä. Ensi vuosi sitten aloitetaan, yllätys yllätys, Turussa tammikuun lopulla. Hiukan nurkkakuntaiseltahan tuo näyttelykalenteri näyttää vielä tässä vaiheessa, mutta eiköhän siihen vaihtelua vielä saada.

Hiukan jo "vanha" kuva Untosta ja Viivistä Turun match showssa mutta kun molemmilla on niin ihana ilme :o)



tiistai 6. lokakuuta 2009

Isoveli valvoo



Ehkäpä kenties en olekkaan ihan toivotan tapaus automaattisen tietojenkäsittelyn (eli ATK) saralla sillä jotenkin jollakin tavalla sain asennettua koneelle tuon myLOGGER gps reittitallentimen vaatiman ohjelman / sovelluksen tms. mikä lie. Ja jotta heti korvissani kaikuvat epäilyksen äänet hiljenisivät samantien tässäpä linkki meitin tämänpäiväiselle pienelle lenkille Weikkolan aarniometsässä.

Vaikkakin itse gps tallennin on hyvinkin pienikokoinen ja kevyt (20g) on sen kiinnittäminen koiraan osoittautunut yllättävän haasteelliseksi. Kohtuullisen hysteerisenä ihmisenä epäilen että a) tallenin kastuu ja rikkoontuu b) irtoaa ja häviää sen sileän tien c) muuten vaan jokin menee vikaan. Noh, innovatiivisuutta hiukkasen kehiin ja lopputulos oli suorastaan nerokas :o) Teippasin tavalliseen nahkapantaan tyhjän lääkepurkin jonka suuaukko oli riittävän suuri ja hiukkasen fyllinkiä mukaan niin ei turhia kolise. Ja varmuuden maksimoimiseksi laitinpa tallentimen vielä pikkuruiseen minigrip pussiin. Koska purkki on turhan iso ei Kira suostu tuota purkkipantaa pitämään vaan keskittyy pelkästään sen pois ottamiseen. Turhan iso tuo viritelmä on Decollekkin mutta ei haittaa Decoa. Sitten ei muuta kuin panta Decon kaulaan ja lenkille. On muuten hauskaa katsella että minkälaisia ne meidän lenkit ihan oikeasti ovat.

lauantai 3. lokakuuta 2009

Makiata hunajata!



Se on SM-liiga sitten käynnistynyt taas ja saadaan nauttia hyvästä musiikista ;o) Urhoakin katseltaisiin jos vaan jostain sellasen sais... Vaan ei haittaa kun omat pojat pelaa hienosti, mikäs se loputulos olikaan Kärppä pelissä?

Lauantaina myöskin nautittiin Millin synttäripäivällinen. Tai tarkemmin sanottuna tytöt nauttivat kolmen aterian päivällisen, lasilautasilta tarjoiltuna tietenkin. Tarjolla oli tosiaan kolme eri vaihtoehtoa, vuokaa jossa kanaa ja hienointa kalaa, lammasta ja Julianne porkkanoita korianterihyytelössä sekä perinteistä hanhivuokaa. Kerrottakoon että päivänsankari vetäisi lautasensa tyhjäksi hyvin nopeasti tavalla josta voisi päätellä ettei ruokalajien välillä ollut mitään eroa. Kirpanderi vetäisi samalla tavalla mutta Deco, tuo Portugalin kulinaristi lahja jäyhälle ja hiljaiselle pohjolan kansalle, todellakin maisteli eri ruokia siirtyen laadusta toiseen. Selkeästi herkullisinta oli kana-hienoin kalavuoka, toiseksi maistuvinta oli lammas ja Julianne porkkanat korianterihyytelössä ja vähiten tähtiä tältä ruokakriitikolta sai perinteinen hanhivuoka. Tosin hanhivuokakin heitettiin lähestulkoon yhtenä suupalana vatsaan kun kaksi jo lautasensa tyhjentänyttä moukkaa alkoi parveilemaan ympärillä.

Otin ja tilasin pari viikkoa sitten netistä my LOGGER gps reittitallentimen jolla voi tallentaa paitsi reitin niin nopeuden, matkan, ajan, korkeuserot ym. Hyvä hyvä, nyt vaan ongelmaksi on muodostunut se etten saa ladattua koneelleeni ohjelmaa/sovellusta jolla tuota tallennettua dataa sitten voisi tutkailla. Jep, tosi kiva kun on taas uusimmat pelit ja vehkeet käytössä... Käyttäjässähän ei taaskaan ole mitään vikaa!

Ja jos olis tarpeeks fiksu ja filmaattinen ni laittaisin viimeviikonloppuna Tuomarinkartanolla juostujen maastokisojen parasta antia tänne kaiken kansan nähtäväksi. Onneks en ole ni ei tartte muidenkaan nähdä niitä viideoita.