keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

28.03 Riika, Latvia



Tämä reissu toteutettiin kokoonpanolla Virpi & Sentti, KirsiMaria & Minni ja minulla oli mukana Kira. Kyseessä oli ns. lyhytmatka eli lähdettiin la iltapäivällä ja takaisin tultiin su iltana. Tästä huolimatta tavaraa kertyi ihan uskomaton määrä, koko takalaatikko niin täynnä ettei taustapeilistä nähnyt mitään.

Ensimmäinen yllätys tuli vastaan kun huomattiin että laiva ei ollutkaan se mikä piti, vaan seitsemän kertaa pienempi sillipurkki. Ja tässä sillipurkissa ei sitten ollut mitään, ei kerta kaikkiaan mitään. Myymälätkin olivat n. 8 neliön koppeja joiden oven yläpuolella oli kyltti "laatikkomyymälä" eikä kahvio ollut sen kummempi.

No aikanaan päästiin maihin lahden tuolla puolen joten ei muuta kuin tomppa kehiin ja kaasua. Hiukan oli kylläkin tomppa lomafiiliksissä kun ohjasi heti alkumetreillä meidät maisemareitille vaan ei haittaa, pääväylälle päästiin kuitenkin takaisin.

Ja onneksi myös pysyttiin pääväylällä eikä sinkouduttu metsähallituksen puolelle sillä koettiin todellinen läheltä piti -tilanne. Kiitos alati valppaan kakkoskuskin joka huomasi uskomattoman ajoissa tien poskessa käpyttelevän peuran joka, tietenkin, päätti jolkotella tien toiselle puolelle. Minulla ei ollut mitään havaintoa koko peurasta ja paistia olisi tullut ilman tätä infoa.

Jokunen tunti ajettua päästiin Riikaan ja muutaman käännöksen jälkeen löytyi se hotellikin. Yllättäen koko hotelli oli täynnä koiria :o) Ja lähin avoinna oleva ruokapaikka 5km tulosuuntaan. Ei muuta kuin takaisin päin. Onneksi huomattiin ihka aito Hese huomattavasti lähempää kuin 5km, megakompleksit kassiin ja taas hotellille. Tämän kevyen iltapalan jälkeen uni tuli silmään nopeasti kaikille. Tai melkein. Jos ei narissut koira niin sitten sänky ;o)



Aamupalan jälkeen, (Kira kiittää huonepalvelua omenamehusta), lähdettiin kohti näyttelypaikkaa joka oli hyvin lähellä. Keli ei ollut kovin mukava, kovaa tuulta ja kylmää vettä, joten onneksi saatiin auto ihan kohtuullisen lähelle.

Olen viimeksi ollut kyseisessä hallissa 2004 ja silloin ruuhkaa ja tungosta riitti joka paikassa, nyt oli kyllä väljää eikä tungoksesta tietoakaan. No, vessat nyt oli ihan yhtä ruokottomassa kunnossa kuin aina. Tarvikemyyjiä oli kyllä yllättävän monta ja mukavasti oli valikoimaakin. Mukaan tarttui tälläkertaa kaksi isoa karva-alustaa sekä Millersin kynsisakset (joiden hinta oli ilahduttavan alhainen).



Tuomarina oli vanhempi Tanskalainen herrasmies joka piti tiukasti järjestystä kehässä puuttuen mm. corgien rähinöintiin (... "nämä ovat corgeja, eivät taistelukoiria"...) ja edellä olevan koiran perään ajoon. Lisää tällaista jämäkkyyttä niin tuomareilta kuin kehäsihteereiltäkin, kiitos. Tulosten puolesta reissu oli karkeiden osalta aika turha, Sentti ERI/1 ja PU-2, Kira EH. Minni piti onneksi retkueen lippua korkealla ollen ROP ja LV V -10. Paljon onnea vielä kertaalleen KirsiMaria ja Minni.

Päivän sitten kruunasi venäläinen samojedin kusettaja joka ei vaivautunut viemään koiraansa ulos (siellä kun satoi ja tuuli) vaan tämä karvareuhka sitten nosti koipensa minun jalkaani ja takkiani vasten. En ensin huomannut tätä vaan ihmettelin että mitäs hittoa toi venakko hinkkaa mun jalkaani muovipussilla... Sitten asia kirkastui ja ei muuta kun kiitos vaan, just tällä reissulla ei sitten ollut toista takkia mukana. Viekää nyt hyvät ihmiset ne koirat ulos tekemään tarpeensa vaikka siellä olisi minkälainen keli ja teillä olisi minkälainen karvapelle käsissä.

Kotimatkalle lähdettiin sitten aikas samantein rotukehän jälkeen, ryhmkehään ei jääty vaan halusimme pysähtyä vielä matkalla syömään ja ulkoiluttamaan koiria. Pysähdys tehtiin Pärnun isossa (?) kauppakeskuksessa josta bongattiin eläintarvikeliike. Ja sieltäkin tien parit löydöt... Uusi panta-hihna setti Kiralle ja kiva lelu. Yhteishinta n. 5€. (kerrottakoon myös että hihna on liian lyhyt ja lelun Kira rikkoi n. 4:ssä sekunissa...).

Paluumatkalla oli onneksi normilaiva eikä sillipurkki. Ensimmäisen kerran laivasta ulostulemisessa oli ongelmia. Kun normaalisti ollaan ulkona n. 10 minutissa niin nyt oltiin vielä laivassa 40 minuutin jälkeen. Kun sitten vihdoin päästiin ajeleen ulos niin syykin myöhästymiseen selvisi, jonkinlainen ylikorkea monsteriauto oli jäänyt kiinni katosta tukkien liikenteen laivan sisällä.

Taas kerran sitä kiitteli ettei enää suomen puolella tarvi lähteä ajelemaan satoja kilometrejä päästäkseen kotiin, riittää että hiukan kaasuttaa motarilla niin jo on kotiovella.

Kiitos reissukavereille mukavasta matkasta, kivaa oli :o)

lauantai 20. maaliskuuta 2010

20.3 Tampere KV



Tampereelle oli ilmoitettu oikein mukavasti pieniä karkeita, 23kpl kun pieniä sileitä "vain" 13kpl. Tällä kertaa karkeilla ja sileillä oli eri tuomarit ja kehätkin oli sijoitettu kokonaan eri halleihin, risuja siitä näyttelytoimikunnalle. Jos on ihan pakko laittaa sileät ja karkeat eri tuomareille niin ok, mutta kyllä kehien tulisi olla kuitenkiin vierekkäiset.

Tänään kehässä olivat Sentti ja Kira, Sentti nuortenluokassa ja Kira avoimessa. Valitettavasti tulimme kehän laidalle aikas viime hetkillä eikä junioriluokan uroksista ole nyt tietoa. Nuortenluokassa oli yht. neljä urosta joista Sentti sai ainoana ERIn. Avoimessa luokassa oli ilmoitettuna neljä koiraa mutta kehään tuli vain kaksi joista toiselle H ja toiselle, Roverille, ERI. Valioluokassakin oli ilmoitettuna neljä urosta joista ainakin kolme sai ERIn. PU kehässä olikin sitten oikeata kilpailua kun koiria oli esillä enemmän kuin mitä sijoitetaan. PU-1 oli Oliver kera CACIbin, PU-2 oli Sentti kera SERTn ja vara-CACIBn, PU-3 Umbigo de Viamonte ja PU-4 oli Kaapo. Aivan mahtisijoitus Sentillä sillä PU-3 ja -4 olivat valioluokan poikia.

Kiralle tuota karvaa ei ole siunaantunut vieläkään joten H ei tullut mitenkään yllätyksenä. Lisää tällaisia tuomareita jotka oikeasti käyttävät koko arvosteluskaalaa ja antavat laatuarvostelun juuri sen hetkisen tilanteen mukaan. Arvostelu itsessään oli ihan hyvä, pehmeä karva ja etuosa olivat ne asiat joista tuomari huomautti.

Kehien jälkeen oli vuorossa podengoyhdistyksen kevätkokous jossa se "suurin ja tärkein" asia on vuosipalkintojen julkistaminen. Muutama mukava sijoitus tulikin "meidän pojille" eli Sentille ja Untolle. Vuoden Pentu 2009 kisassa Unto sijoittui hienosti 3. sijalle vaikka käytyjä pentukisoja oli vain 3 kun max. on 5. Sentti sijoittui yhdellä maastojuokskisalla Vuoden Metsästäjä 2009 kisassa sijalle 8. Onnea pojat!


Sentti



Kira ja Sentti



sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

6.3 Tallina



Reissutunnelmia hiukan viiveellä...

Tällä kertaa ohjelmassa oli todellinen akkainreissu (anteeksi vaan osallistujilta jos nimitys loukkaa) sillä retkue sisälsi kaksi autokuntaa joissa kummassakin kolme akkaa sekä yhteensä 9 koiraa. Rotujakauma oli 2 irlanninterrieriä, 2 sileetä foxia, 2 podengoa, 1 australianpaimen ja 1 pehko collie. Eli mitä loistavin loman aloitus, tällaisella reissulla ei meinaan työasiat pääse yllättämään.

Reissu alkoi pe iltana viikkarilla jossa myös yövyimme koska ensimmäinen kehä oli heti kymmenenltä. Alkuperäiseen suunnitelmaamme kuului että olisimme menneen nauttimaan kunnon aamiaisen hotelliin, mutta suureksi yllätykseksi aaminen alkoi vasta kahdeksalta. Eipä sitten muuta kuin autojen nokat kohti näyttelypaikkaa eli Saku Suurhallia. Hallien vieressä oleva Prisma sitten hiukkasen paikkasi tilanneta ja kävimme hakemassa sieltä aamiaistarvikkeita.

Ensimmäisenä kehässä oli junnuluokassa kisaava Riki, pehko collie, tuloksena JUN ERI/2. Mainittakoon että nämä kaksi junnuluokan urosta olivat ainoat jotka saivat erin. Seuraavaksi kehässä kävivät irskit joista avoimessa kisannut Jämä sai sertin valmistuen EE valioksi ja nuorissa kisannut Nami sai myöskin sertin ja oli ROP. Sitten kehään marssivat foxit joista pennuissa kisannut Lumi oli ROP-pentu ja Luka oli komeasti ROP saaden sertin valmistuen myöskin EE valioksi. Aussipaimen Äijän vuoro oli seuraavaksi ja niinhän siinnä sitten kävi että Äijä putsasi pöydän valmistuen myöskin EE valioksi. Viimeisenä oli sitten kehässä podengot joista junnuissa kisaava Unto oli niin junnu-ROP kuin ROP ja Kira sai kuin saikin sertin valmistuen sekin EE valioksi. Nythän Kira on sitten EE valio mutta ei vielä FI valio :o)

Päivän päätteksi alkoivat ryhmäkehät joissa aikas kiva suora saatiinkin kasaan. Meidän pikkuinen Unto oli komeesti RYP-4 tuomarina Matti Tuominen, aussipaimen Äijä RYP-3 ja foxipoika Luka RYP-2. Aivan uskomattoman upeeta porukkaa! Isot onnittelut vielä kaikille!

Muutama kuva meidän podengoistamme reissusta.


Kira



Unto



Todellinen parivaljakko, Unto ja Kira



ROP - Unto ja VSP - Kira