Tassa tulee ensimmainen tilannekatsaus Moskovasta. Ja taallahan ei noita skandeja ole joten teksti voi tuntua hassulta ilman niita, mutta yrittakaa parjata.
Torstaina siis lahdettiin Helsingista, ihan aikataulunmukaisesti. Makuuvaununhytti ei ollut suuren suuri mutta hyvin sinne mahtui kaksi ihmista ja kaksi hyvin kayttaytyvaa pienenpuoleista koiraa. Koska meilla oli kahden hengen vaunu tilan tuntu oli aikamoinen jos vertaa etta siinna oman pedin paalla olisi ollut viela toisen kerroksen sangyt. Vaununhoitaja oli mukava pyorea ukkeli, heti lahdon jalkeen kyseli laitetaanko teeta tulemaan ja tokihan sita nyt teeta piti ottaa. Hinta sitten oikin mielenkiintoinen, ruplissa 25 ja euroissa 10 !!
Lahdontunnelmaa Hesingissa. Talla kokoonpanolla siis reissataan Moskovaan ja takaisin, kulkupeleina juna ja taksit.
Ja tassa se mukava makuuvaunu :o) HEI, se on asenteesta kiinni onko tilaa vai ei.
Decolla taisi olla oma mielipiteensa tasta jarjestelusta.
Kouvolan jalkeen suomalaiset tullivirkailijat tulivatkin tekemaan passitarkastuksen ja kuulimme heidan puhuvan etta jossain hytissa on nelja isoa koiraa ja nelja ihmista. JOO-O, katsokaasn viela tuota kuvaa siita hytista ja miettikaa sinne ne kaikki... Eli kylla meilla oli todella lokosat oltavat. Vainikkalassa paastiin koirien kanssa viimeisen kerran ulos, oliko se ihan sallittua vai ei mutta mentiin kuitenkin. Deco ei kyllakaan mitaan tehnyt mutta paasipa ainakin oikomaan jalkojaan. Venalaiset tullimiehet tulivat seuraavaksi tarkistelemaan passeja ja muita papereita. Jostain syysta kaikki kuvittelivat etta meilla on bokseissa kissoja eika koiria, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut koirien passeista.
Yo meni hyvin, nukuttua sain ihan mukavasti. Vaununhoitaja heratteli noin vajaa tunti ennen Moskovaa, nautimme siina sitten aamuteet ja pakkailimme kamoja kasaan. Ennenkuin paasin edes ulos vaunusta nain jo meidan VIP kuljettajan laiturilla. Tilannehan oli kuin suoraan elokuvista, kuski seisoskelee siella meidan nimikyltin kanssa, JEEEE!. Paitsi etta talla kaverilla oli koppalakin sijasta karvareuhka paassa. Sen verran yremeen nakonen etta jatin kuvaukset valiin. Ei muuta kun mentiin perassa ja auto olikin heti laiturin paassa.
Matka hotellille kesti reilun tunnin, paljonko se on kilometreissa niin ei hajuakaan silla liikenne oli todella kaaottista. Ei todellakaan sovi heikkohermosille, siis minulle. Taydet pisteet kylla meidan kuskille, tunsi ja toteutti kaikki mahdolliset oikoreitit hyodytti ne tai ei.
Hotellille siis paastiin hyvissa sielun ja ruumiin voimissa. Ei muuta kun kamat huoneeseen ja koirien kanssa ulos. Hotelli sijaitsee todella omituisesti kahden ison vilkasliikenteisen tien valissa, joten mitaan jalkakaytavia tms. ei ole. Toisen tien takana on lentokentta ja toisen metsa. Rohkeesti sitten vaan tien yli ja sinne metsaan. Koirat olivat tyytyvaisia kun paasivat kunnolla jalottelemaan pitkan reissun jalkeen. Ja saatiinpa sitten heti tuntumaa paikallisvaestoonkin kun tuossa metsan reunassa tuli kolme metsien miesta vastaan, jotakin siinna hutelivat mutta kun ei kielta ymmarra niin samapa tuoa. Deco kylla niille vastasi aktiivisesti.
Jos makuuvaunussa tilan tuntu oli suhteellista, ei sitte hotellisangyn suhteen voi sanoa samaa. Meilla on molemmilla Kirstin kanssa omat, 160cm leveat sangyt :o) Kylla naissa kelpaa kellia, vai mita?
Huomenna sitten on ensimmainen nayttelypaiva. Lahto hotellilta on kahdeksalta, taalla kun tuo kilometri etaisyys ei paljoa kerro niin otetaan varman paalle. Kyyti varattiin hotellin taxi palvelusta, toivottavasti on yhta tehokas kuski kuin tana aamunakin. Pitakaahan peukkuja, huomenna meitit arvostelee Kari Jarvinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti