Toinen pentunäyttely oli myöskin lähimatkan päässä Vantaalla, onneksi, sillä noita kilometrejä (tai turhia kilometrejä niin kuin Sami sanoo...) tuppaa kerääntymään aikas kiitettävää tahtia.
Sani oli ainoa pentu täälläkin, ja varmaan kaikissa tulevissakin, mutta eihän se vielä takaa että voitto tulisi jos ei tuomari sitä KP:tä anna.
Jännitys oli tietty taas ihan huipussaan kun ensimmäinen kerta meni niin hienosti niin nyt tuntui aika varmalta että ei sitä voi aina onnistaa ja nyt ei varmaan sitä KP:tä tule. Vaan tulihan se ja tuomari tykkäsi oikeinkin kovasti :) eli Sani oli ROP-pentu ja taas mentiin isoon kehään. Ja voin sanoa että kyllä meinasi itku päästä kun tuomari siellä ojensi meille ruusukkeen joka oikeutti kolmos pallille, huh huh!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti