2 x Messari

Tänä vuonna olikin ilmoitettuna useempi oma kasvatti, lauantaille peräti kolme karkeaa ja sileissäkin yksi, joka lisäsi jännitystä entisestään. Ja hienostihan sitten menikin :)

Lauantaina Buddy oli aivan uskomattoman upeesti VSP sekä sai toisen CACIBin sekä tittelin HeV-15. Nartuissa Sani ja Sissi olivat junnuissa sekä Lila valioissa. Ja hienosti meni taas. Lila oli PN-2, Sani PN-3 ja SERT (heti ekassa virallisessa näyttelyssä) ja Sanillekin titteli HeJV-15, Sissi sai ERIn ja oli luokkansa kolmas. Kuvia on vain lauantailta, kiitos Petrille kuvaamisesta!

Sanin isä, Caroco de Viamonte, oli myöskin paikalla ja loppujen lopuksi saatiinkin otettua isä-tytär yhteispotretti.

Lauantain hienojen tulosten jälkeen en hirveästi odottanut sunnuntailta, mutta eipä ole kyllä niissäkään valittamista. Buddy oli hienosti PU-4 ja Lila PN-4, jäi ilman SA:ta mutta voitti luokkansa saaden heti toisenkin tittelin eli JV-15

28-29.11 Narva, Viro

Tällä kertaa oltiin kolmen eukon voimin reissussa kun matka suuntautui itäiseen Viroon, Narvaan. Mukana reissussa oli Hanna ja Kerttu ja Hilma sekä Annastiina ja Etta ja minulla itselläni sisarpuolet Buddy ja Sani. Lähdimme jo perjantaina reissuun ja yövyimme ekan yön laivassa josta ajoimme la aamuna ulos ja aloitimme ajon kohti Narvaa. Matkat meni hyvin ilman sen ihmeellisempiä kommelluksia tai vastoinkäymisiä ja olimme ihan hyvissä ajoin näyttelyssä. Näyttelypaikka ei mikään kovin iso ole vaan tungosta riitti turhankin kiitettävästi.

Kehässä meni ihan kivasti sillä Sani sai ekan junnusertin ja oli PN-2, Buddy oli VSP ja sai sertin joten tuli EE valioksi eli Kerttu oli ROP valioituen myöskin EE valioksi. Lisäksi meillä oli esitettävänä niin pari- kuin kasvattajaryhmäkin, jotka sitten kumpikin saivat KP:n ja ollen ROP- pari ja ROP-kasvattaja. Hiukan siinä sitten arposin että lähdenkö parien isoon kisaan vai en kun Sanilla ei vielä sitä tarvittavaa jaksamista välttämättä löydy. No, sinne isoon kehään sitten päätin mennä kun kasvattajaryhmien iso kehä olisi heti siihen perään. Ja kannattihan sinne mennä :)Buddy ja Sani olivat BIS-4 pari lähes kymmenen parin joukosta :) Kasvattajaryhmälle ei sijoitusta tullut, mutten sitä kyllä odottanutkaan kun ryhmä ei kovin tasainen ollut värien puolesta.

Yöpyminen oli varattu samaan hotelliin kuin aina ennenkin, Hotel King joka on todella mukava paikka ja jossa on hyvät ruuat. Tosin tällä kertaa tuli pettymys kun vakiotilaukseni oli loppunut listalta, eli ilman saslikkia jäin. Rohkeesti (?) sitten tilasin muuta ja ei kyllä tarvinut pettyä sillä hyvää oli sekin.

Sunnuntaina kehät olivat heti aamupäivällä joten paluumatkalle päästäisiin hyvissä ajoin koska ryhmiin ei oltu missään tapauksessa jäämässä. Sani oli jälleen PN-2 saaden toisen junnusertin, Buddy oli tällä kertaa ROP ja Kerttu VSP. Myöskin molemmat ryhmät sai KP:t joten oltiin ROP niiltäkin osin. Tosin Sanille tuomari antoi palautetta huonosta kehäesiintymisestä, jos olisi oikeasti esiintynyt ja ollut asiallinen kehässä niin olisi kuulemma ollut PN-1, no ei haittaa tämäkin tulos oli meille oikein mieluinen. Sitten vaan seuraavaa reissua miettimään että saataisiin Sanille se viimeinenkin junnusertti taskuun.

Paluumatka meni joutuisasti ja pysähdyttiin (taas) Prismaan tekemään hiukkasen jouluhankintoja Tallinan liepeillä. Nyt vain ostosreissu sai hiukan harmittavan lopun kun Hanna huomasi autolla ettei luottokortti enää olekaan matkassa :( Tiukkojen etsintöjenkään jälkeen ei korttia löytynyt joten ei muuta kuin pikaisesti kuoletusta kehiin kortille. Onneksi katoaminen huomattiin näin nopeasti eikä väärinkäytöksiä ehtinyt tapahtua.

25.10.2015 Lahti pentunäyttely + terveystarkastus

Tällä kertaa lähdettiin Sanin kanssa pentunäyttelyyn Lahteen. Ajoissa oltiin paikalla ja istuttiin sitten kehän laidalla jännittämässä.

Kehä oli jo sappuessamme myöhässä eikä aikataulua kiinni otettukaan vaikka tuomari olikin hyvin reipas ja kehäsihteeritkin hyvin ohjeistivat ja ohjasivat aina seuraavan koiran valmiiksi pöydälle odottamaan.

Sani esiintyi hyvin niin pöydällä kuin massakin, seisominenkin meni hyvin ja tuloksena olikin sitten ROP-pentu. Kuten perinteisiin kuuluu niin ryhmiin jäädään jos ei mitään ihan ihmeellistä estettä ole, tällä kertaa ei ryhmissä jatkoon. Ja kun yksin on liikkeellä niin kuvia ei ole nyt näyttää.

Samaan aikaan kun oltiin Sanin kanssa Lahdessa niin Kirkkonummella terveystarkastus jossa olivat Laku, Lila, Buddy ja Penni. Suureksi suruksi Penniltä diagnosoitiin toisesta silmästä kaihi :( Ja tämä sitten tiputti Pennin tyttären, meidän iki-ihanan Kertun pois ainakin toistaiseksi jalostuksesta vaikka Kerttu onkin kahdesti tutkittu silmien osalta terveeksi. Muilla kolmella oli edelleen terveet silmät, Lilalla joitakin ripsiä kuten on aikaisemmissakin tarkastuksissa ollut.

Kerttu silmäpeilauksessa

Kerttu kävi 6.10 toistamiseen silmätarkastuksessa (viimeksi siis 2014 joulukuussa) ja edelleen oli diagnoosina terve, ei todettu perinnöllisiä sairauksia.

Ollaan enemmän kuin tyytyväisiä ja nyt paneudutaan ruotimaan viimeisiäkin isäehdokkaita tulevalle pentueelle, joka siis suunnitelmissa ensi talvena ;)

4.10 Tuulos

Tuuloksen ryhmänäyttelyssä olivat esiintymässä Sani pentuluokassa ja Lila valioissa. Tämä oli ensimmäinen kerta Sanille sisänäyttelyssä ja tunnetusti Tuuloksen parkkihalli on hiukan ahdas, matala, kaikuva ja kovaääninen paikka.

Hyvin Sani kuitenkin paikassa esiintyi, ihan aluksi hiukan oli ihmeissään tällaisesta paikasta mutta kehässä meni iloisesti häntä pystyssä. Ja saikin sitten KP:n ja oli ROP-pentu. Lilalle paikka ei ollut kovin mieluinen, mutta esiintyi silti ihan ok. Pöydällä tuomari käsitteli jotenkin ylivarovaisesti tai epävarmasti koiria ja se tuntui hiukan useitakin koiria ihmetyttävän. Lila oli PN-2 joten kotiin päästiin lähtemään heti kehän jälkeen. Tosin pitihän sitä hiukkasen kiertää kauppoja, mutta oli kyllä pettymys kun ei Mustissa & Mirrissä ollutkaan mitään kunnon tarjouksia, kuten on aikaisemmin ollut.

20.9 Hyvinkää RN

Nyt oltiin sunnuntaina kisaamassa Hyvinkäällä Lilan kanssa. Tosin mukanamme oli myöskin Topi, Lakun velipuoli ja Sentin ainokainen poika suomessa, jonka oma ihminen oli töissä joten ettei Topin turkin eteen tehty työ ihan valuisi hukkaan niin olihan pojan kehään päästävä.

Topi oli ainoa uros, mutta sehän nyt ei vielä takaa mitään, kuten koettu on ;) Topi oli erittäin reipas ja iloinen kehässä, pöytä meni hyvin kuten liikkuminenkin ja tuloksena olikin hienosti ERI, SA ja PU-1 sekä jo toinen SERT.

Lila esiintyi myös reippaasti, kostea nurmi nostatti etujalkoja hiukan normaaliakin enemmän mutta hyvin meni silti, ERI, SA ja PN-1. Sanottakoon vielä että PN-2 oli Unton tyttö joka sai nyt ensimmäisen sertin, onnea siitä!

Sitten koittikin hetki jota en ollut valmistellut etukäteen, molemmat koirat kehässä samaan aikaan, hups. Onneksi oli apukin lähellä ja Esko tuli esittämään Topia. Tällä kertaa Lila veti pidemmän korren ja oli ROP ja Topi sitten hienosti VSP. Pakko se vaan on myhäillä tyytyväisenä kun on saanut pojat noin hyvään karvaan näinkin lyhyessä ajassa :)

Maakuntamatkailua, näyttelyitä ja kilometrejä

Tämä viikonloppu koostui hyvinkin monenlaisesta tekemisestä ja toiminnasta, yhteistä niille kaikille oli reilut ajokilometrit.

Lauantaina aloitettiin homma suuntaamalla auton nokka kohden Muuramen pentunäyttelyä reilusti ennen seitsemää. Mukana vain Sani jotta tottuu todellakin olemaan ja elämään myöskin yksinään ilman vanhempien likkojen tukea ja turvaa (huonoista vaikutteista puhumattakaan...). Kilometrejä suuntaansa oli karvan vajaat 300 ja menomatka meni hyvinkin leppoisasti itselleni uutta reittiä ajellen Joutsan kautta. Näyttelystä ei sitten kovin hirveesti olekaan kerrottavaa, tuomarina Kroatialainen suuruus joka haisi niin paljon viinalle tullessaan tutkimaan pöydällä olevaa Sania että itseltänikin salpautui hengitys, miltähän pentukoirista on mahtanut tuntua... Ei KP:tä sillä etuosa oli huono, ylälinja oli huono, liikkeet oli huonot ja karvakin aivan paska. eipä mitään, foortin nokka sitten vaan kotia kohden kännistä kroaattia kiroten.

Sunnuntaina olikin sitten hiukan päällekkäistä ohjelmaa sillä olin jossain hetken dementiassa ilmonnut Lilan Porvooseen vaikka jo puoli vuotta sitten olin päässyt Lena Dankerin Anatomia- ja liikeluennolle. Onneksi on olemassa ihania ystäviä jotka tulevat ja pelastavat tilanteen, Virpi lupasi lähteä Lilan kanssa Porvooseen kun itse suuntasin Sanin kanssa kohti Turkua. Luento oli vähintään niin hyvä kuin olin uskaltanut odottaakin, kiitos niin järjestäjille (Suomen Collieyhdistyksen Turun alajaosto)kuin luennoitsijallekin, sekä tietysti muille osallistujille hyvinkin antoisista keskusteluista ja kommenteista.

Osin keskittymistä haittasi tulosten kyttääminen puhelimesta, että miten pieni mamman mussukka siellä pärjää :) No hyvin tietenkin. Lila oli VSP ja sai palkinnoksi aivan ihanat kupit. Sitten olivat kotimatkalla käyneet Mäk Käkkärissä ja Lilakin nautiskeli hiukkasen kananugetteja, ja tykkäsi kuulemma kovasti.

Minun matkani taas jatkui Turusta Jokioisille katsastamaan Buddya, joka on siis Sanin velipuoli, että minkälaisessa vaiheessa se karva on ja pitäisikö sille hiukkasen jotain tehdä noin niin kuin loppuvuoden kisoja ajatellen. Eipää paljoa tarvinnut tehdä, hiukkasen päästä ja korvista siistimmäksi niin siinäpä se. Niin se vaan on että kyllä podengo podengon tuntee, niin nauttivat sisarpuolet juoksemisen riemuista kun pääsivät nurmikentälle oikeen revittelemään.

Ja Jokioisilta suunnattiin sitten Itä-Helsinkiin mistä piti hakea vielä Lakulle kirppikseltä ostettu Rukan toppamantteli. Jotenkin en ollut taas ihan hahmottanut määrettä Itä-Helsinki sopiessani noutavani ostokseni... Noh, muutama lisäkilometri ei nyt enää tässä kohtaa hirveesti painanut, ei edes niiden muutaman harhaan ajetun kohdalla. Mutta oli kyllä niin justiinsa sopiva takki Lakulle ettei paremmasta väliä, kyllä kannatti taas ajella.

Että tälläinen oli meidän viikonloppu, Laku ja Sami olivat tiiviisti kotosalla ja nauttivat rauhallisesta viikonlopusta.

P.S Lauantailta ja sunnuntailta kertyi mittariin yhteensä n. 1000km :)