Eilen oltiin Imatralla esiintymässä Vilkun ja Kertun kanssa. Aamu härdellin jälkeen olin heti kättelyssä yli puoli tuntia jäljessä aikataulusta ja kaiken kruunasi epätietoisuus päämäärän löytämisestä kun annettua osoitetta ei tunnistanut Tomppa eikä Nokia. Onneksi navigointiapua tuli sitten on line loppumatkasta ja löysin kuitenkin perille ajoissa.
Tuomarina oli nykyään norjassa asuva Antonio Di Lorenzo, minulle aivan uusi tuttavuus. Vilkulla oli edellisestä näyttelystä lähes kaksi vuotta aikaa ja nyt eka kertaa sisänäyttely joten ihan ei poika esiintynyt edukseen. Eli Vilkku oli heti päivän ensimmäisenä koirana kyseisessä kehässä, liikkeet menivät ihan kivasti, pöydällä ei ollut yhtään kivaa eikä ollut kivaa yksinään seisoskella siinnä kehässäkään, tuloksena AVO EH ja arvostelulla: "Maculine, very good type, typical coat. A little bit too long in body. Well anguleted in front and rear. Longer step. Good enough the full quarter in movement. Too shy in the ring. Not typical carrige of tail." Jospa olisi oltu kehässä hiukan myöhemmin niin olisi tuota ujoutta ehtinyt karista hiukan pois. Mutta tästä taas jatketaan :)
Kertulle tämä oli vasta toinen näyttely mutta hienosti likka esiintyi, ilon kautta niin kuin podengon kuuluukin :) Näin Kertun nyt livenä reilun puolen vuoden tauon jälkeen ja pitää kyllä sanoa että on siinä varsinainen elohopea. Kyllä on Hanna tehnyt hienoa työtä että likasta on kasvanut näin tasapainoinen ja hienosti käyttäytyvä ikiliikkuja. Kertun arvostelu: "Very good type, excellent propertion in body, very good coat, good angulation in front and rear, needs better feet and the carriage of ears, excellent tail, very good movement" Ihan en ymmärtänyt tuota arvostelua jalkojen ja korvien osalta mutta ei se mitään sillä tulloksena kuitenkin JUN ERI/1, SA, PN-2 ja SERT. Onnea Hanna ja Kerttu!
Kotimatkalla iski hiukkasen väsy ja kurvasin Korian ABC:lle ottamaan pienet tirsat, puoli tuntia siinä keräsin voimia ja pirteämpänä sitten kävin hakemassa hiukan matkaevästä. Ja vieressä olleen Novitan tehtaanmyymälänkin vaatteiden osalta kävin läpi pikaisesti. En ehkä riittävän pikaisesti kun mukaan tarttui neljä uutta riepua :)
Jahka olin päässyt kotiin ja hiukkasen hengähtämään tulivat Veronica ja Kukka käymään. Täytyy kyllä sanoa että hienosti on Kukka kehittynyt, jalat on suorat, selkälinja suora, korvat jämäkästi pystyssä vaikka hampaat vaihtuvat kovaa vauhtia, ei yhtään vierastanut Vilkkua vaan siitä vaan heti painimaan vieraan koiran kanssa. Harmi vaan että sen verran olin sekaisin että kuvittelin ottaneeni kuvia Kukasta heti kun tulivat mutta en sitten ollutkaan ottanut. Olin kyllä hetken ihmeissäni illalla kun purin kuvia kamerasta että missä hitossa ne Kukan kuvat on kunnes karu totuus iski, en ottanut :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti