Tällä kertaa oltiin kolmen eukon voimin reissussa kun matka suuntautui itäiseen Viroon, Narvaan. Mukana reissussa oli Hanna ja Kerttu ja Hilma sekä Annastiina ja Etta ja minulla itselläni sisarpuolet Buddy ja Sani. Lähdimme jo perjantaina reissuun ja yövyimme ekan yön laivassa josta ajoimme la aamuna ulos ja aloitimme ajon kohti Narvaa. Matkat meni hyvin ilman sen ihmeellisempiä kommelluksia tai vastoinkäymisiä ja olimme ihan hyvissä ajoin näyttelyssä. Näyttelypaikka ei mikään kovin iso ole vaan tungosta riitti turhankin kiitettävästi.
Kehässä meni ihan kivasti sillä Sani sai ekan junnusertin ja oli PN-2, Buddy oli VSP ja sai sertin joten tuli EE valioksi eli Kerttu oli ROP valioituen myöskin EE valioksi. Lisäksi meillä oli esitettävänä niin pari- kuin kasvattajaryhmäkin, jotka sitten kumpikin saivat KP:n ja ollen ROP- pari ja ROP-kasvattaja. Hiukan siinä sitten arposin että lähdenkö parien isoon kisaan vai en kun Sanilla ei vielä sitä tarvittavaa jaksamista välttämättä löydy. No, sinne isoon kehään sitten päätin mennä kun kasvattajaryhmien iso kehä olisi heti siihen perään. Ja kannattihan sinne mennä :)Buddy ja Sani olivat BIS-4 pari lähes kymmenen parin joukosta :) Kasvattajaryhmälle ei sijoitusta tullut, mutten sitä kyllä odottanutkaan kun ryhmä ei kovin tasainen ollut värien puolesta.
Yöpyminen oli varattu samaan hotelliin kuin aina ennenkin, Hotel King joka on todella mukava paikka ja jossa on hyvät ruuat. Tosin tällä kertaa tuli pettymys kun vakiotilaukseni oli loppunut listalta, eli ilman saslikkia jäin. Rohkeesti (?) sitten tilasin muuta ja ei kyllä tarvinut pettyä sillä hyvää oli sekin.
Sunnuntaina kehät olivat heti aamupäivällä joten paluumatkalle päästäisiin hyvissä ajoin koska ryhmiin ei oltu missään tapauksessa jäämässä. Sani oli jälleen PN-2 saaden toisen junnusertin, Buddy oli tällä kertaa ROP ja Kerttu VSP. Myöskin molemmat ryhmät sai KP:t joten oltiin ROP niiltäkin osin. Tosin Sanille tuomari antoi palautetta huonosta kehäesiintymisestä, jos olisi oikeasti esiintynyt ja ollut asiallinen kehässä niin olisi kuulemma ollut PN-1, no ei haittaa tämäkin tulos oli meille oikein mieluinen. Sitten vaan seuraavaa reissua miettimään että saataisiin Sanille se viimeinenkin junnusertti taskuun.
Paluumatka meni joutuisasti ja pysähdyttiin (taas) Prismaan tekemään hiukkasen jouluhankintoja Tallinan liepeillä. Nyt vain ostosreissu sai hiukan harmittavan lopun kun Hanna huomasi autolla ettei luottokortti enää olekaan matkassa :( Tiukkojen etsintöjenkään jälkeen ei korttia löytynyt joten ei muuta kuin pikaisesti kuoletusta kehiin kortille. Onneksi katoaminen huomattiin näin nopeasti eikä väärinkäytöksiä ehtinyt tapahtua.
