Juhannus

Niin se juhannus taas oli ja meni, eikä aiheuttanut mitään ihmeellisempää maailmankirjoissa. Tai ainakaan meidän. Kolmen päivän viikonloppu on toki aina mukavaa vaihtelua ja virkistää kummasti. Kaksi viikkoa vielä ja alkaa kesäloma, tai puolikas kesäloma koska pidän vain kaksi viikkoa heinäkuussa ja loput sitten joskus myöhemmin.

Perjantaina oli hyvä keli, jopa niin hyvä että se mikä ei palanut edellisenä viikonloppunan niin nyt paloin... Ihme ettei sitä ikinä opi. Launantaina sitten satoi, ja satoikin niin kunnolla että piha-aidasta irtosi taas yksi lauta, uuden aidan pykäämisessa alkaa olemaan kohta jo kiire ettei koirat karkaa pihasta. Sadepäivää piti viettää kunnon pleikkaturnauksella, mutta toinen ohjain sanoikin sopimuksen irti ja turnaus piti siirtää hamaan tulevaisuuteen. Ehkä ens juhannuksena uudestaan? No tulipa sitten hoidettua parit näyttelyilmot, ja erkkarin ilmot tietty tärkeimpänä. Oli ärsyttävää ettei erkkariin saanut mitään paljousalennusta, en tykkää :(

Sunnuntaina keli oli hiukan suosiollisempi ja käytiinkin oikien kanssa hiukan puistoilemassa. Niin apaattista puistoilua ei kyllä ole nähty pitkään aikaan, yks kyttää yhteen suuntaan, toinen kyyhöttää penkin alla, kolmas seilaa heinikossa ja neljäs itkee ku kukaan ei juokse. Ihmettelen vaan että miten sellaisen puistoilun jälkeen voi likat olla niiiin väsyneitä, ei ymmärrä.

Ensi viikolla sitten onkin parin kuukauden tauon jälkeen hieroja tulossa. Saa nähdä onko likkojen jumit ja jamit poissa, ja aletaanko treenaamaan viimisiä kisoja varten. Vai oliko se niin että rinnekunnossa 2013 ?

17.6 Kotka

Tänä aamuna taas lähdettiin reissuun, tällä kertaa Kotkaan. Reissussa mukana olivat myös KirsiMaria ja sileet tytöt Dixi ja Minni.



Oltiin sen verran ajoissa liikkeellä että saatiin auto mukavan lähelle kisapaikkaa. Teltta saatiin pystytettyä hyvälle paikalle hiukan syrjempään, ja onneksi saatiin, sillä ei mennyt kauaakaan kun alkoi satamaan. Ja sadetta sitten riittikin eilisenkin edestä. Sade senkuin yltyi mitä lähemmäksi kehän alkaminen tuli. Tiesin ettei Lakulle ollut merkitystä kelistä mutta Vilkun suhtautuminen vaakatasossa tulevaan veteen oli arvoitus. Kun hetki koitti ja otin Vilkun ulos niin olihan se aikamoinen järkytys pojalle kun samantien oli läpimärkä. Onneksi sitten liikkeessä nousi kuitenkin häntä ja esiintyminen meni hyvin. Pöydällä oli mukavampi seisoa kuin maassa kurassa. Tulos oli hieno, NUO ERI/1, SA, PU-2, vara-SERT ja vara-CACIB. Hieno poika ! Arvostelu oli seuraavanlainen; "Erinomainen tyyppi. Hyvin kaunis nuori uros. Sopiva rungon pituus. Hyvät raajat ja ylälinja. Kaunisilmeinen pää. Hyvä pigmentti, silmät ja korvat. Normaalisti kulmautunut edestä ja takaa. Liikkkuu hyvin."

Kuten todettua, keli ei Lakua haitannut vaan pihalle tultiin häkistä reippaasti. Esiintyminen meni hyvin ja tänään liikkuminenkin meni siihen malliin kuin sen pitäisikin, eli ei pomppu-hyppy-pomppu etenemistä. Myöskin Lakun tulokset olivat tänään hienot, VAL ERI/2, SA, PN-3 ja vara-CACIB. Ja arvostelussa sanottiin: "2-vuotias, hyvin sopusuhtainen, kaunis narttu. Hyvä koko. Kaunis niskalinja. Hyvä selkä. Tasapainoisesti kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä pään profiili. Erittäin hyvä pigmentti. Ryhdikäs hyvin liikkuva narttu, jossa paljon laatua."

Tässä kohtaa sitten sade taukosi ja sileät pääsivät esiintymään hivenen paremmassa kelissä. Vaikka eihän se maa ollut kuiva, ei todellakaan. Dixi ensiintyi hienosti ja tuloksena JUN ERI/2.

Vilkku lähti kotiin heti arvostelun jälkeen ja niin mekin teimme. Koska koko päivän kestänyt kesäsade oli kastellut koko päällä olleen vaatekerran, ja varavatteetkin oli jääneet kotiin, ei auttanut muu kuin kurvata läheiseen halpahalliin ja ostaa uusi vaatekerta. Kun päälle oli saatu kuivat ja lämpimät vaatteet niin seuraavaksi suunnattiin syömään jonka jälkeen kotiin. Valitettavasti kehno sää esti kunnollisen kuvan ottamisen Vilkusta, joten nyt esitellään sitten sellainen hiukan huonompilaatuinen kuva. Ja kiitos Vilkun omistajille että olen Vilkkua saanut näyttelyihin viedä!



Vilkku / Dixon Akira

16.6 Helsinki

Tänään oli vuorossa ns. lähinäyttely kun kokonaispituus reissulle jäi reilusti alle sadan kilometrin. Kerrankin.

Mukaan kisoihin oli ilmoitettuna Laku ja Vilkku, joka tuli matkaani Hakunilasta jossa treffattiin Vilkun omistajien kanssa. Samaan aikaan kun Vilkku oli kisaamassa Aptuksessa niin Vilkun omistaja osallistui Venlojen viestiin.

Vilkku esiintyi hienosti häntä pystyssä eikä pöytäkään pelottanut ollenkaan, vaan tuomari sai rauhassa tutkia ja kopeloida ilman että se olisi häirinnyt Vilkkua mitenkään. Hieno nuori mies! Tuloksena oli NUO EH, ja arvostelu oli tällainen: "Erittäiin hyvän tyyppinen ja kokoinen, hyvät mittasuhteet, erinomainen runko ja eturinta, riittävä raajaluusto, alaleuka voisi olla hieman leveämpi. Pehmeät korvat, kauniit tummat silmät, hyvin kulmautunut takaa. Ikäisekseen hyvä turkki, liikkuu hyvin takaa, turhan löysästi ja veivaten edestä."

Laku esiintyi erittäiin reippaasti ja iloisesti, jopa niin iloisesti että eteenpäin mentiin enemmän pomppien kuin neljällä jalalla, vaan eipä haittaa. Tuloksena oli tänään EH, ja arvostelu meni näin: "Sopivan kokoinen, hyvät mittasuhteet omaava, hyvä kaula, hyvin kiinnittyneet korvat, hieman kapea alaleuka, vankka runko, turhan löysät kyynärpäät, erittäin hyvin ulmautunut takaa, turkki ei parhaassa mahdollisessa kunnossa tänään, liikkeet voisivat ola tehokkaammat."

Keli ei ollut ihan paras mahdollinen sillä aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta eikä vilvoittavaa tuultakaa ollut kuin nimeksi. Erilaisten säätötoimenpiteiden jälkeen koirat saivat kuitenkin varjoa häkkien päälle mutta me ihmiset näytämme tällä hetkellä enempi keitetyiltä ravuilta... Huomenna on vuorossa Kotka jonne onkin sitten luvattu sadetta koko päiväksi joten mennään sitten äärilaidasta toiseen.

Kehän jälkeen käytiin moikkaamassa Fania Askistossa. Vaikka päivä olikin jo ollut pitkä niin virtaa riitti niin juoksemiseen, haukkumiseen ja Kiran osalta myöskin karkailemiseen. Taas kerran sitä sai todeta että vaikka kaikki jaloissa pyörivät popot ovat keskenään erinäköisiä niin silti ne on samannäköisiä.



Vilkku ja Fani, taustalla häärii Kira.




Vilkku

9.6 Salo

Ennakkoasetelmat Saloon olivat hyvinkin jännittävät ja hermoja raastavat sillä Lakulta puuttui se viimeinen valionarvoon vaadittava serti. Vielä kun aikatauluijen ilmestyttyä selvisi että podengoilla oli tuomarin muutos, nyt arvostelemassa olisi Jukka Kuusisto joka on itsekin kasvattanut podengoja (kennel Lecibsin). Pieniä karkeita oli ilmoitettuna 6kpl, neljä urosta ja kaksi narttua, ja se toinen narttu oli vieläpä nuortenluokassa eli Lakulla ei olisi mahdollisuuksia sertiin ilman PN-voittoa.

Junioriuroksissa olikin sitten heti kolme kisaajaa, joista kaksi sai eri:n ja Penni eh:n. Vain luokkavoittaja sai sa:n. Sentti oli sitten se neljäs uros saaden eri:n ja sa:n valioluokassa. Sentti oli myöskin paras uros sertin mennessä junnulle.

Nuortenluokan narttu esiintyi reippaasti ja saikin eri:n ja sa:n joten Lakun kanssa jännitys sen kuin vaan tiivistyi. Laku oli reippaana ja esiintyi pirteästi niin liikkeessä kuin pöydälläkin, tuloksena eri ja sa. Jess! Paras narttu kehässä Lakulla meinasi sitten hiukan liikkeet mennä pelleilyksi, mutta seisominen meni hienosti ja tuomari tulikin sitten kättelemään Lakun ykköspallille!!! Jess jess jess!!! Lakusta tuli valio!!! Aikamoiset fiilikset, ei voi mitään. Sitten olikin vuorossa viimeinen kehä, rotunsa parhaan valinta. Sentti esiintyi erittäin mallikkaasti mutta Lakulla liikkuminen meni jo aikas pelleilyksi, ja täytyy kyllä rehellisesti myöntää etten niin hirvesäti edes yrittänyt saada Lakua kuosiin. Kun se tärkein tavoite eli viimeinen serti tuli saavutettua niin... Ja niinpä sitten tuomari ojensikin Sentille rop ruusukkeen ja Lakulle vsp ruusukkeen. Ohessa tuomarikuva josta ehkäpä näkeekin ettei ole ilolla rajaa :o)

Lyht yhteenveto

Ja niinhän se taas meni melkein puoli vuotta ilman yhtäkään blogimerkintää... vaikka onhan tässä kuitenkin tullut touhuttua yhtä jos toistakin. Heitetään tähän väliin nyt sellainen lyhyt referaatti menneistä kuukausista.

Tammikuussa käytiin tutustumassa keinotekoiseen virikeluolastoon Vantaalla. Mukana olivat meidän tyttöjen lisäksi Sentti ja Penni. ensin pojat tutustuivat luolastoon kahdestaan ja reippaasti se menikin eikä pienimmätkään sopet ja kolot arveluttaneet yhtään. Sitten oli likkojen vuoro, Kira ei hämmentynyt hetkeksikään vaan tepsutteli omaan tyyliinsä suoraan luolastoon sisälle tutkimaan ja haistelemaan. Lakua alkuun hiukan jänskätti kaikki ne hurrrjat hajut ja se pimeys ja ne oljet ja... mutta kun omaan tahtiinsa sai tutkailla ja haistella niin meni myöskin sisälle luolastoon. Lopuksi olivat kaikki neljä samaan aikaan ja niinhän siinnä sitten kävi että se popopaini oli ainakin nuorison mielestä kiinnostavampaa :)

Lisäksi Dixi kävi pentunäyttelyssä Lohjalla ollen hienosti ROP-pentu! A-pentueesta Fani kävi virallisessa terveystarkastuksessa tuloksilla silmät terveet, polvet 0/0. Ja Turun näyttelystä ei sen kummosempia tuloksia, Laku parhaana sai sileän ykkösen.

Helmikuusta mainitsemisen arvoista oli loppukuusta Tuusniemen ryhmänäyttely jonne lähdettiin KirsiMarian kanssa. Kehässä kävivät Penni ja Laku aivan mahtavilla tuloksilla, Penni ROP ja SERT, Laku VSP ja SERT. Molempien ensimmäinen sertti :o). Sileissä kehässä oli vielä pennuissa kisannut Dixi tuloksella upeasti ROP-pentu!!! Tuomarina oli Cristian Stefanescu, Romania. Dixi kävi myöskin toistamiseen Lohjalla pentunäyttelyssä olleen jälleen ROP-pentu.

Maaliskuussa käytiin Kerimäellä hiukan vaatimattomammalla reissulla, Laku PN-2 ja vara-sert, Dixi PEK-2. Vaikka tulokset eivät olleetkaan kummoisia oli reissu muuten todellan virkistävä :)

Huhtikuu aloitettiin sitten vuoden ensimmäisellä ulkomaan komennuksella Rakvereen, Viroon. Ja tietenkin olin kipeä, todella kipeä, eikä olo helpottanut missään vaiheessa reissua, päinvastoin. Reissu oli sellainen yhdistetty koira-lomareissu eli matkaaa tehtiin Samin ja likkojen kanssa. Lauantaina (joka oli siis oikeesti vielä maaliskuuta) tuomarina oli Markku Mähönen, Kira oli pitkästä aikaa kehässä ja esiintyikin oikein iloisesti ollen ROP, Laku ei tykännyt tällä kertaa esiintyä ja saikin tyytyä tulokseen EH. Sunnuntaina sitten olin jo niin kipeä ettei ääntä lähteny oikeastaan ollenkaan ja yskä repi kurkkua. Tuomarina Rita Kadine-Skadine jonka kehässä olin nyt eka kertaa. Hyvin persoonallinen tuomari... Ei ihan minun makuuni sillä en pidä siitä että tuomari nostaa koiriani syliin / hieroo naamaansa koirieni päähän tms. Laku hiukan järkyttyi tällaisesta mutta esiintyi kuitenkin paremmin kuin edellisenä päivänä. Ja Laku olikin sitten ROP ja sai ekan Viron sertin. Kira esiintyi edelleen hienosti eikä noteerannut tuomarin toimintaa sen enempää. Vaikka itse sainkin tuomarilta läimäyksen kädelleni kun yritin näyttää makupalaa (en siis antaa) Kiralle pöydällä. Kaikesta tästä huolimatta Kira oli PN-2 ja me lähdimme samantien takaisin hotellille tekemään kuolemaa.

Dixi oli viimeistä kertaa pentuluokassa Vaasassa ja tuloksena jälleen ROP-pentu upealla arvostelulla. Loppukuusta lähdettiinkin sitten seuraavalle ulkomaan komennukselle, nyt Narvaan. Reissussa olikin hiukan enemmän populaa, Virpi ja pojat, KirsiMaria ja tytöt. Kun tarpeeksi vekslattiin ja hiukan säädettiin ja hiottiin niin mahtuihan ne kaikki koirat, ihmiset, kassit, pussit ja boksit Voorttiin. Ja tulokset oli hienot; Laku PN-2 ja SERT, Kira VSP, Penni jun-SERT ja jun-ROP, Sentti ROP. Lisäksi Virpi esitti Lakun ja Sentin parikisassa saaden KP:n ja pääsylipun isoon kehään. Dixi sai myöskiin ensimmäisen jun-SERT ja jun-ROP. Junnut esiintyivät hienosti vielä isossa junnukehässä pitkän päivän lopuksi vaikka tuloksia ei tullutkaan.

Lisäksi huhtikuussa käytiin hiukan enemmänkin terveystarkastuksissa kun valmistauduttiin Helmin tuleviin juoksuihin. Helmin edellisestä terveystarkastuksista oli kulunut jo sen verran aikaa että oli paikallaan tehdä uudet tutkimukset. Ja terveenpaperithan sieltä silmille jälleen tulikin. Kuten myöskin Sentille. Pennille tehtiin polvitutkimus heti 19.4 kun vuoden ikäpyykki tuli täyteen 18.4 ja parin päivän päästä tutkittiin silmät jotka olivat terveet, maininnalla muutamasta pigmenttipilkusta. Ja Helmin juoksut alkoivatkin sitten paljon nopeammin kuin odotettiin mutta onneksi saatiin terveystarkastukset tehtyä ajoissa ja astutukset tehtiin vko 17.

Toukokuun näyttelyt aloitettiin heti ensimmäisenä päivänä Lahdessa. Tulokset ei olleet karkeiden osalta kovin mieluisia, Laku H ja Kira silee ykkönen. Onneksi Dixi pelasti päivän ollen upeasti PN-2 ja vara-SERT. Hieno likka!!! Toinen kisa menikin sitten hiukan paremmin, Laku VSP ja toinen SERT, Kira silee ykkönen. Kirallahan ei karva ole kasvanut ollenkaan toisen pentueen jälkeen joka oli yllätys, että siihen nähden olen ihan tyytyväinen noihin sileisiin ykkösiin. Dixi sai SA:n muttei sijoittunut PN-kehässä. Sitten vuorossa oli tuplaviikonloppu, lauantai Hamina ja sunnuntaina Tampere. Haminaan oli lmoitettu myöskin Vilkku mutta rokotus oli päässyt vanhenemaan joten Vilkku jäi kotiin kaanustamaan. Lakulle EH ja Dixille täyspotti eli ROP!!!! Tampereella Juha Putkonen arvosteli ensimmäistä kertaa podengot, Laku hienosti PN-3 ja varat. Kira EH. Dixi PN-3 ja vara-SERT.

Sitten pojat lähtivät maailmalle, Salzburgiin Maailman Voittaja kisoihin. Eikä turhaan lähteneetkään :) Penni JMV-12 ja Sentti V1, CAC. Hienot pojat!



Loppukuusta Helmi ultrattiin ja valitettavasti ruutu pysyi tyhjänä eli ei ole pieniä popoja tulossa tänä kesänä. Uusi yritys sitten suraavista juoksuista joita odotellaan alkavaksi loppuvuodesta. Ja Lakullahan alkoi juoksut reilu pari viikkoa Helmin jälkeen että sitten odotellaan pentuja samaan aikaan molemmille tytöille vuoden 2013 alkuun.

Uusi vuosi 2012

Menestyksellistä ja tulosrikasta uutta vuotta 2012!

Viime vuosi meni ilman ensimmäistäkään blogimerkintää mutta nyt vuoden vaihtuessa asiaan tulee parannusta ja jatkossa kirjoituksia on tulossa ehkäpä viikottain ;o)

Toiminta-aamu

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Aloitimme tämän itsenäisyyspäivän Vantaanpuistossa Koirakeitaan lämpimässä hallissa vapaapainin merkeissä. Mukana painimassa olivat meidän tyttöjen lisäksi Starda ja Pirkko-Liisa sekä Virpi ja Pete Sentin ja Satkun kanssa. Tai siis vain koirat painivat ;o)

Lunta oli tullut enemmän kuin riittävästi yön aikana joten liikkeellelähtö aamulla kotipihasta otti hiukan enemmän aikaa kuin tavallisesti. Liikkeelle kuitenkin päästiin ja aikas rauhassa saikin ajella Espooseen asti jossa oli muutama muukin uskalikko liikkeessä. Noukin Pirkko-Liisan ja Stardan kyytiin lumen keskeltä ja jatkoimme matkaa Vantaanpuistoon.

Koirakeitaan halli on kooltaan lähes 300 neliötä ja siellä on paljon erilaisia agility esteitä jotka olivat myös käytössämme. Koirat kirmailivatkin porukalla koko alueella innoissaan. Myöskin A-este ja putki olivat erittäin suosittuja omatoimisia tutustumiskohteita. Voi olla ettei ole tarkoitus juosta putkessa edestakaisin tai painia, mutta niinpä nyt kuitenkin kakaroiden annettiin tehdä. Aikaisemmin Laku ei ole mennyt putkeen mutta nyt meidän pikkuinen rohkaistui ja meni varovasti putkeen ja lopulta läpi. Tämän jälkeen sitten kaikki estot katosivatkin putken suhteen ja Laku riekkui Kiran ja Stardan kanssa oikein kunnolla siellä.

Lunta oli tullut koko hallilla olo ajan eikä liikkeelle läheminen sujunutkaan ihan kerrasta, liikkeelle ja tielle kuitenkin päästiin loppujen lopuksi. Kotona tytöt olivat todella väsyneitä ja ruuan jälkeen on uni maistunut.

Kivaa oli kaikilla joten yritetään ottaa tällainen toiminta-aamu uusiksi, jospa Fani ja Helmikin pääsisivät mukaan seuraavalla kerralla.