12.6 Orivesi ja 13.6 Tuuri

Reissuun startattiin jo totuttuun tapaan samaan aikaan kun aamuaurinkokin eli aikaisin... Tälläkertaa lähdettiin reissuun hiukan laajemmalla kalustolla kun mukana matkassa oli Lucky, tuo tilastopoikkeama pehkojen joukossa. Muita reissaajia olivat Virpi ja Sentti sekä Kira ja Helmi.

Ensimmäinen etappi eli Orivesi saavutettiin ihan aikataulun mukaisesti ja olimme valmiina kun kehä starttasi klo 10 podengojen ollessa ensimmäinen rotu. Ihan ekana kehään tepasteli terhakkaasti Helmi joka oli pentuluokassa. Tuomari ihastui heti Helmin reippaaseen ja pirteään esiintymiseen, tuloksena ROP-pentu.

Seuraavaksi kehään meni Sentti josta tuomari sitten ei ihan samalla tavalla pitänytkään, EH ja ulos. Kira oli sitten taas enemmän tuomarin makuun ja Kira olikin ROP saaden näin viimeisen valioitumiseen vaadittavan sertin. Kirasta siis FI MVA :o)

Eikä mennyt hullummin meidän tilastokummajaisellakaan, sillä Lucky oli myöskin ROP saaden toisen serttinsä. Tuomari tykkäsi kovasti Luckysta kehuen likkaa vielä arvostelun jälkeenkin kovasti.

Ryhmiin emme jääneet kun edessä oli vielä siirtymätaipaletta seuraavaan kohteeseen toistasataa kilometriä. Ja kun odotusaikaa olisi ollut n. 6 tuntia. Ja vaihtoehtona oli Keskisen kyläkauppa...

Olimme varanneet (siis Virpi varannut) hotellin Alavudelta, n. 6 km päästä Tuurin näyttelypaikasta. Kävimme pyörähtämässä hotlan pihalla mutta kaikki ovet olivat visusti kiinni, ovessa vain lappu että ravintola aukeaa klo 18. Eipä sitten muuta kuin kohti Keskisen kyläpuotia. Siellä sitten tehtiinkin muutama mukava löytö, ihan ei kuitenkaan homma käsistä karannut vaikka joku voisi muuta väittääkkin kaikkien mustekalojen ja puristimien keskeltä.

Palasimme hotelille karmeassa kaatosateessa, edelleen kaikki ovet lukossa... Noh, löysimme avaimen hotellihuoneeseen, enää piti vain löytää ovi johon tuo avain sopisi. Muutaman oven jälkeen sellainen löytyikin, toisesta kerroksesta jonne meni vain "verkosta" tehdyt portaat. Koirien kantourakka siis tiedossa, märkien koirien. Onneksi meillä on pieniä koiria, ei olisi innostanut kannella märkää kultsua edestakaisin niitä portaita. Huone ja hotelli olivat kyllä muuten ihan mukavat, tilavat ja siistit. Aamiainen tosin hiukan askarrutti, olisiko tarjolla muuta kuin kahvia? Onneksi huoli oli turha ja saimme seuraavana aamuan syödäksemme hyvin.

Sunnuntaiaamuna mennessämme näyttelyyn ei satanut, eikä satanut kun odottelimm ekehän alkua. Mutta hetki ennen kehän alkua hanat sitten aukesivat. Vaikka meillä oli teltta matkassa emme laiskuuttamme jaksaneet sitä laitaa pystyyn vaan virittelimme kertakäyttösadetakkeja boksien ympärille että koirilla olisi kuivaa. Tämä ei paljoa meidän tilastokummajaista lohduttanut vaan vilu oli, ja kova. Esiinny siinnä sitten eduksesi... tuloksena H.

Karvapehkojen esiintymisen aloitta jälleen Helmi, nyt viimeistä kertaa pentuluokassa. Ja tuloksena olikin hienosti ROP-pentu. Hyvä Helmi! Seuraavaksi arvioitavaksi meni Sentti joka pokkasikin kaiken mitä uroksille oli tarjolla. Näin meidän pikkupojasta tuli myöskin FI MVA, onnea! Kun Kirakin sai ERIn olivat roppikehässä vastakkain Sentti ja Kira, Sentin ollessa tälläkertaa se parempi podengo. Tälläkään kertaa emme jääneet ryhmiin vaan suuntasimme lähestulkoon saman tien auton nokan kohti Espoota.

Raskas mutta sitäkin tuloksekkaampi reissu sillä plakkarissa oli 2 x ROP-pentu, 3 x ROP, 1 x VSP, 3 x SERT.